Palaa takaisin uutiseen

Näin Suomikin voi upota Euroopan velkasuohon

Suomen velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut ovat eurooppalaista valioluokkaa – vielä. Velkakriisiin liittyvät hätätoimet ja -sitoumukset vetävät nyt myös Suomea velkasuohon. Suomella voi jo nyt olla muiden maiden hätärahoitukseen liittyviä suoria ja epäsuoria vastuita ja niihin liittyviä riskejä yhtä paljon kuin valtiolla on omaa velkaa.

Kommentit (193)

Sivut:1 2 3 4 5 6 ... 20

Anonyymi
"Velkakriisiin liittyvät hätätoimet ja -sitoumukset vetävät nyt myös Suomea velkasuohon."

Kysykää KESKUSTALAISILTA ja erityisesti Pääministeriltämmee Suomen velkaantumisesta muitten EU:n velkojenmaksajana.

VASTAUKSENA:"Teemme tämän Suomen hyvinvoinnin vuoksi"!
Nimetön 30.3.2011 7:23

Anonyymi
Auttaisikohan Kreikka ym maat
Nimetön 30.3.2011 7:25

Anonyymi
Konkka tulee ja suomi mukana tyhmyyttään. Säännöt kielsivät velkajuhlien seurauksiin osallistumisen. Vastuullista olisi ottaa lama syliin ja rahoitus markkinat oppivat kerrasta. Jälkipolvet kiittää.
Mukavuudenhalu estää 30.3.2011 7:28

Anonyymi
Suomen bkt noin 170 miljardia josta julkista
arviosta yli 60% ,valtion velka ja takausvastuu
joka voi velaksi muuttua yhteensä bkt suuruinen.
Pt laski että palkan korotuksiin talouden nousun mukana hyvät mahdollisuudet.
Hinnat on noussut inflaation verran, edelleen
väärällä tiedottamisella tehdään vääriä päätöksiä.
Suomen inflaatio yli euromaiden,se kilpailukykyä
edelleen huonontaa.
Nostetaanko alv 23%-25%, silloin neljännes hinnasta veroa.Jyrkin pudotus.
Yrittäjä 30.3.2011 7:28

Anonyymi
Mites paljon Ruotsilla on noita takausvastuita? Ai ei yhtään? Ai siksi kun se ei ole Euro-valuutassa kiinni?


Ei asia ole noin yksinkertainen, sillä jos Euro alue uppoaa, niin se vetää mukanaan myös Ruotsin... sen pankeilla on varmaan runsaasti luottoriskejä Euroalueella jne.
Ketjureaktio 30.3.2011 7:28

Anonyymi
Tässä ketjureaktiossa on toinenkin ketju. Se lähtisi käyntiin nyt jo puhutuilla velkasaneerauksilla. Oikeastaan kaikki ulkopuoliset tahot näkevät sekä Kreikan, että Irlannin - ainakin osittaisen velkasaneerauksen jo välttämättömänä.

Näin ollen laskelmat menevät jo erittäin mielenkiintoisiksi Ranskan osalta, jos vaikkapa Italia päästettäisiinkin velkasaneeraukseen. Ranskan pankkijäteillä on muutama sata miljardia euroa saatavia Italtialta. Esimerkiksi kolmanneksen saneeraus jättäisi Ranskan pankeilta ja esim. eläkerahastoilta n. 150 miljardin euron loven kukkaroon. Ranskan kolmen suurimman pankin (BNP, Soc Gen ja Cre Agri) koko markkina-arvo on noin puolet tuosta, 75 miljardia - ja lainataseissa näillä kolmella pelurilla on osapuilleen 4500 miljardia euroa.

Tämä toisi esille itseasiassa velkakriisin todellisen laidan, mikä on eurooppalainen pankkikriisi. Näin ollen idea ilmeisesti on vain pitää pankit pystyssä vaikka väkisin. Kuten nyt jo nähdään ankarien kulukuurien maista, nämä eivät pääse edes tajuihin lamakanveesissa makaessaan, joten oikeastaan kummallakaan ratkaisukeinolla ei päästä hyvään lopputulokseen. Kumpiko näistä sitten on pienempi paha?


Olisit nyt hyvä mies pistänyt kommentin ensimmäiseksi. Nyt sitä ei kukaan lue, turhaa.
Linuxia kehiin jo !! 30.3.2011 7:30

Anonyymi
Olisi kovin mukavaa jos joku tutkiva journalisti viitsisi laskea ihan vain vertailun vuoksi arvion siitä mitä Suomen taloudelle tapahtuisi jos keskieurooppalaiset suurpankit menisivät nurin PIIGS - maiden velkojen vuoksi. Lehmanistahan meillä on jo kokemuksia.

Asiaa olisi helpompi arvioida kun vaihtoehdot olisivat edes arvioituna.
joopa joo 30.3.2011 7:31

Anonyymi
Mites paljon Ruotsilla on noita takausvastuita? Ai ei yhtään? Ai siksi kun se ei ole Euro-valuutassa kiinni?

Ei asia ole noin yksinkertainen, sillä jos Euro alue uppoaa, niin se vetää mukanaan myös Ruotsin... sen pankeilla on varmaan runsaasti luottoriskejä Euroalueella jne.

-----------------------------------------------
Mutta suomi on maksajien pöydässä jo nyt,
Ruotsi ja Britannia ei,me maksamme niidenkin osuutta,kun oma taloutemme romahtaa niin meillä
ei ole kuin velkaa, millä elvytämme.
Meillä valittiin tämä ajopuu osa taas kerran.
Yrittäjä 30.3.2011 7:34

Anonyymi
Uusliberalistinen taloudenpito onkin siitä mukavaa, että saamme elää ja olla jatkuvasssa kriisitilassa. Ja tästä huolimatta hallitus ja talouden valtaa pitävät oligarkit eivät näe uusliberalismissa mitään vikaa? Yhtenä suuna kuulee väittämää: taloudenpidolle ei ole vaihtoehtoja.
ollaan sitten vaan j 30.3.2011 7:36

Anonyymi
Viimeiset 10 vuotta länsimaissa on eletty velaksi. Koko sen ajan talouskasvu on perustunut velalla elämiseen ja odotuksiin kasvun jatkumisesta. Nämä puuttuvat sadat miljardit johtuvat siitä, että todellista kasvua ei ollutkaan. Velkasaneeraukseen joutuu koko läntinen maailma.
Nimetön 30.3.2011 7:47
Sivut:1 2 3 4 5 6 ... 20
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.

Uutislista | Luetuimmat uutiset

Asuminen | Autot | It-viikko | Jan Hurri | Kolumnit | Markkinointi | Pörssiuutiset | Työ ja elämä | Uutiset | Uutiskommentit | Yrittäjä

Lue päivän Dilbert
Kommentoimasi uutiset
Tilaa uutiskirjeitä
Tilaa RSS-uutissyöte kännykkääsi
Lähetä palautetta


Digitoday

^ Etusivulle