Menneisyyttä on vaikea ennustaa, mutta yritän kuitenkin. Ennustan autoistumisen historian, ja väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että tarkoitan ensin autoistumisella autoilun läpimurtoa kulttuurissa ja vasta myöhemmin autossa istumisen lisääntymistä.
Auto keksittiin Euroopassa, mutta se ei aluksi kulkenut tarpeeksi kovaa. Siksi amerikkalainen Henry Ford keksi liukuhihnan, jolla auto liikkui liukkaasti.
Koska auto tarvitsi tieverkon, liittovaltio ja autonvalmistajat naivat hallituksensa jäseniä ristiin ja verkosto valmistui.
Ikävä kyllä, laajakaistaisilla väylillä mahtui entistä paremmin kulkemaan myös hevospelillä, minkä vuoksi autonvalmistajat ja liikenneministeri kielsivät hevosen käytön. Kaikkeen liikkumiseen piti käyttää autoa viiden vuoden siirtymäajan jälkeen.
Amerikan ihmemaassa kaikilla oli rahaa ja kaikki olisivat ostaneetkin auton, mutta niitä ei valmistettu, koska polttoaineen tuotantoa ei ollut aloitettu.
Valtio tuki autoteollisuutta voimakkaasti osallistumaan öljynjalostukseen, ja ajan oloon autoistuminen lisääntyi ja täytti maan.
Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi ilmoitti viime viikolla, että valtio ei ryhdy tukemaan digivastaanottimien leviämistä.
Olen aina tiennyt, että lahjattomat harjoittelevat, mutta olisiko Sasilla pari tutkintoa liikaa, kun Intel Inside hänen päässään ei jaksa prosessoida rajatonta tiedon määrää. Toimenpiteillään valtio nimenomaan tukee digivastaanottimien valmistusta ja pakkomyyntiä.
–—Digitaalista televisiota ei voida suosia kilpailevien teknologioiden kustannuksella, Sasi jatkaa. Mitähän kilpailevia teknologioita Sasi tarkoittaa? Ei ainakaan analogista signaalia, joka poistuu. Onko kehitteillä joitain ekojärjestelmiä, joissa kaksisuuntainen viestintä hoituu turpeella tai energiahakkeella?
Sehän on selvä, että kehitys kehittyy, mutta erään lähimenneen komentotalouden esimerkistä olisi voinut oppia edes sen, että kehitystä ei voi edistää kammesta vääntämällä.
Se ei onnistunut edes arviolta 12-vuotiaalta liikenneministeriltä, eurooppalaisessa julkisuudessa ensimmäiseksi internet-ministeriksi kehutulta Olli-Pekka Heinoselta, jolla on älliä seitsemän edestä.
Jos koneet saadaan kuntoon, bensa puuttuu. En viitsisi paljon puhua sisällöstä, koska olen alalla. Olen kuitenkin törmännyt nettioperaattoreiden alihankkijoihin, ja yksi niistä pääsisi ehkä Iltalehden kesätoimittajaksi. Sisältöä saa rahalla, mutta juuri siihen raha ei riitä. Sen markkinoimiseen kyllä.
On se hienoa seistä laajakaistaisen moottoritien lähtöpäässä Ferrarissa, jossa ei ole bensaa. Hyvästä autosta ei ole kuin symboliksi.
Vähän aikaa näytti siltä, että scifi-uutiset muuttuvat jälleen taloussivuiksi, mutta ei. Mitä sanotte British Telecomin 1,9 miljoonan euron tilauksesta Telesteltä?
Teleste toimittaa valokuitukaapeleita projektiin, jolla pyritään vähentämään Lontoon keskustan liikennettä10–15 prosenttia ja ruuhkissa vietettyä aikaa 20–30 prosenttia. Palvelusta tulee maksullinen.
Tällainen uutinen oli yhdellä palstalla päivälehdessä. Minusta se olisi teemanumeron arvoinen ainakin kaikissa tiedelehdissä kunnes hanke saisi Skepsis-palkinnon järjenvastaisesta ideasta.
Ei ihme, että Telesten toimitusjohtaja Timo Toivila jätti firman ja siirtyi öljyvärikursseille inhimillisesti katsoen liian varhain.
Tai inhimillisesti katsoen liian myöhään, jos asiakkaat ovat laajemminkin noin kaistapäitä.
Uusimmat uutiset
