Forssassa toimiva Innolasi Oy on kehittänyt mielenkiintoisen vaihtoehdon jätelasivuorten madaltamiseen. Yritys valmistaa murskatusta kierrätyslasista omaleimaisia rakennuslaattoja, jotka ovat herättäneet kiinnostusta varsinkin arkkitehtien keskuudessa.
Toistaiseksi Innolasi käyttää laattojensa raaka-aineena yksinomaan kierrätettyä pakkauslasia. Yhtiön toimitusjohtaja Veli-Matti Enqvist sanoo ajatuksissa elävän myös monitorilasien hyödyntämisen samaan tarkoitukseen.
–—Se merkitsisi huomattavaa edistysaskelta yhä suuremmaksi ongelmaksi kasvavan elektroniikkaromun uudelleenkäytössä, hän huomauttaa.
Kierrätyslasilaatan raaka-aineesta noin 95 prosenttia on uusiokäyttöön tullutta lasijätettä. Loput viisi prosenttia muodostuu sideaineista, joiden Enqvist huomauttaa myös koostuvan pelkästään lasimateriaaleista. Esimerkiksi hartseja tai muita epäluonnollisia aineosia tuotteessa käytettävä sideaineseos ei sisällä.
Valmistusprosessi ei aseta lasille erityisiä puhtausvaatimuksia. Lasimurskaan lisätään tarvittavat sidosaineet, jonka jälkeen massa valetaan tuotteeksi. Lopuksi laatat poltetaan ja keraamisella pigmentoinnilla niihin on mahdollisuus saada toivottu väritys.
Tehdaspäällikkö Jarmo Malinen sanoo laattoja käytetyn tähän asti pääasiassa kiinteistöjen julkisivuverhoiluun.
Ne käyvät sellaisenaan myös esimerkiksi tulisijojen päällystämiseen tai vaikkapa ympäristörakentamiseen. Kehitteillä on myössisäpintoihin soveltuvia tuotteita. Laattakoon kasvattaminenkin kuuluu tulevaisuudensuunnitelmiin.
Takana pitkä
tuotekehitys
Kierrätyslasilaatan tuotekehittely alkoi Innolasin emoyhtiössä, ABR Innova Oy:ssä vuonna 1996. Sovellukselle ei tiettävästi ole Suomen rajojen ulkopuolellakaan tarjolla vastaavanlaista vaihtoehtoa.
ABR Innova perusti Innolasin valmistamaan keksintöönsä perustuvaa tuotetta pari vuotta sitten. Uusi tuotantolaitos valmistui Forssaan elokuussa 2001. Tehtaan sijoituspaikan ratkaisi Malisen mukaan kierrätyslasia käsittelevän Suomen Uusioaines Oy:n sijainti tonttinaapurina.
–—Tämä varmistaa raaka-aineen saannin lähietäisyydeltä, hän sanoo.
Logistisesti järkevältä etäisyydeltä kerätään Forssan seudulta lasijätettä vuosittain noin 60—000 tonnia. Enqvist sanoo siitä hyötykäyttöön päätyvän noin kaksi kolmasosaa.
Valmistusteknologia
myös myytävänä
Kierrätyslasilaattojen myynnissä tulee Enqvistin mukaan järkevyyden raja vastaan, Pohjoismaita ja Viroa pidemmälle mentäessä.
Sekä betoni- että keramiikkateollisuuden piirteitä sisältävän valmistustekniikan myymisessä nähdään mahdollisuuksia laajaankin vientiin.
Innolasin edustaman teknologiaviennin mahdollisuudet riippuvat oleellisesti kohdemaassa vallitsevasta kierrätyskulttuurista.
Edistyksellisen esimerkin tarjoaa Enqvistin mukaan Englanti, jossa kerätään vuosittain talteen jopa 700—000 tonnia jätelasia.
Hyötykäyttöasteessa on kuitenkin vielä korjaamista, sillä määrästä liki puolet päätyy maankaatopaikoille.
Toimitusjohtaja on todennut kiinnostuksen jätelasin hyödyntämisen olevan vilkasta muun muassa Kiinassa.
–—Kun Peking sai järjestettäväkseen olympiakisat, siellä toden teolla huomattiin tarve paikkojen siistimiseen. Yksi kuumeisesti mietittävä asia on, mitä tehdä tyhjille pulloille, hän kertoo.
Innolasi työllistää tässä vaiheessa kymmenen henkilöä. Enqvist muistuttaa liikkeellelähdön tapahtuneen jalat maassa.
Ensimmäisen täyden tilikauden vuosiliikevaihdoksi on budjetoitu 300—000 euroa. Laskelmassa on lähdetty siitä, että olemassaolevasta tuotantokapasiteetista pystytään hyödyntämään yksi kuudesosa.
–—Olemme pyrkineet yhteistyöhön nimenomaan arkkitehtien kanssa. Ammattikunta on ennakkoluuloton vihreiden arvojen suhteen, hän toteaa.
Innolasi Oy
¤ Perustettu v.2000 Forssassa, toiminta alkoi 2001.
¤ ABR Innovan tytäryhtiö.
¤ Toimiala:rakennuslaattojen valmistus.
¤ Liikevaihtotavoite v.2002: 300—000 euroa.
¤ Työntekijöitä:10.