Kuntien ja valtion hankintayksiköt pääsevät helpolla, jos ne eivät kilpailuta julkisia hankintoja lainkaan, vaikka laki niin määrää.
–—Hankintalain sanktiojärjestelmä on tehoton. Jos valtio tai kunta tekee menettelyvirheen järjestetyssä hankintakilpailussa, siitä seuraa hyvitysmaksuja ja muita seuraamuksia. Mutta jos kilpailuttaminen laiminlyödään kokonaan, seuraamisjärjestelmät eivät pure, sanoo johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä.
–—Kyllä se on havaittu ongelmaksi. Joskus hankintayksiköt pääsevät helpommalla, kun ne eivät järjestä minkäänlaista tarjouskilpailua. Se on tietysti huonoa lainsäädännön tavoitteiden kannalta, sanoo kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) ylitarkastaja Eija Kontuniemi.
–—Toisaalta pitäisi miettiä, mitä tällainen toiminta kertoo hankintayksikön strategisesta päätöksenteosta ja näkemyksestä elinkeinoelämän edellytysten turvaamisesta. Asian laajempi perspektiivi on, miten yksikkö voisi saada taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tarvitsemansa, Kontuniemi pohtii.
Oma virastohankintalaille
Kilpailuvirasto valvoo kilpailulakia, mutta jos julkisten hankintojen kilpailuttaminen jätetään kokonaan tekemättä, laki luottaa rannalle jääneiden yritysten omaan aktiivisuuteen kanteen nostamisessa markkinaoikeuteen.
–—Ratkaisu voisi olla esimerkiksi viranomainen, joka voisi omasta aloitteestaan tutkia tämän tyyppisiä asioita, sanoo Kontuniemi.
Yrittäjien tavoitteena on Neimalan mukaan saada myös yrittäjäjärjestölle mahdollisuus nostaa kanne. Kontuniemi ei sulje sitä pois, mutta antaisi ensin työrauhan tänä keväänä koottavalle työryhmälle, joka ryhtyy pohtimaan uuden EU-direktiivin vaatimia muutoksia Suomen hankintalakiin.
Euroopan unionin julkisten hankintojen lakipaketti on menossa Euroopan parlamentin äänestykseen vielä kevään kuluessa. Kauppa- ja teollisuusministeriö arvioi, että Suomen lakimuutokset saadaan voimaan ensi vuoden aikana.
Tiedonkulussaongelmia
Neimalan mukaan myös tiedonkulku on edelleen ongelma julkisissa hankinnoissa. Kaupan osapuolet eivät löydä toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi myös Yrittäjät ovat pyrkineet aktivoimaan joukkojaan ympäri Suomen.
Julkisten hankintojen arvo on EU:ssa noin 15 prosenttia jäsenvaltioiden bruttokansantuotteesta. Suomessa julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 15 miljardilla eurolla.
Uusimmat uutiset
