Yhdysvaltoihin kohdistuvat odotukset voimistuvat

Yhdysvaltojen toipumisen merkeiksi tulkitut tekijät voimistuvat, ja markkinat odottavat perjantain työllisyysluvuista viitteitä siitä, että talouden toipuminen alkaa vihdoin näkyä työmarkkinoillakin. EKP:n huomisen johtokunnankokouksen korkolausuntoihin kiinnitetään entistä tarkempaa huomiota, ja pienetkin viittaukset voimakkaamman korkoelvytyksen suuntaan nostetaan voimakkaasti esiin. Tuorein arvio euroalueen inflaatiovauhdista kertoo kuluttajahintojen nousuvauhdin painuneen 1,6 prosenttiin helmikuussa, ja euroalueen Saksan ulkopuolisen 70 prosentinkin inflaatiovauhti olisi alustavien tietojen mukaan 1,9, eli pitkästä aikaa Euroopan Keskuspankin keskipitkän aikavälin tavoitteessa.

EKP:n koronlaskuhalua kuitenkin hillitsee Ranskan budjettialijäämän kohoaminen yli neljään prosenttiin maan kokonaistuotannosta joka kertoo voimakkaan elvytyksen olevan muutenkin käynnissä mutta jäävän tehottomaksi. Ranskassa ei ole sitäkään vähää poliittista tahtoa tai kykyä tehostaa maan talousrakenteita kuin Saksassa, ja maasta on tulossa yhteisvaluutta-alueelle todellinen ongelma. EKP ilmoittaakin todennäköisesti huomenna seuraavansa hintavakauden kehitystä, ja alentaa korkoa vasta myöhemmin keväällä vaikka jo huomisen koronlaskun mahdollisuutta ei pidäkään sulkea pois.

Osakemarkkinoilla yö sujui laskun merkeissä. Yhdysvalloissa Dow Jones laski 0,8, S&P 500 0,6 ja Nasdaq 0,9 prosenttia markkinoiden epäillessä, että yritysten mahdolliset tulosparannukset on jo hinnoiteltu osakkeisiin mikä rajoittaa niiden nousun jatkumismahdollisuuksia. Japanissa Nikkei ja Topix laskivat aavistuksen aamupäivän nousun jälkeen voittojen kotiuttamisen painamina. Aamusta kurssit nousivat jenin heikentymisen vetäessä vientialoja ja pankkien noustessa ennakoitua parempien tulosuutisten nostamana. Suurpankki Mizuho ilmoitti yllättäen maksavansa valtiolta saamaansa tukea takaisin ennenaikaisesti. Hang Seng painui 2,2 prosenttia HSBC-pankin ennakoitua heikompien tulosnäkymien painamana, ja Kospi laski 0,4 prosenttia. Euroopassa päähuomio kohdistuu euron kurssiin, joka puolestaan liikkuu korko-odotusten mukana.

Korkomarkkinoilla Yhdysvaltojen viitelainatuotot pinkaisivat nopeaan nousuun. Kaksivuotinen tuotto kiipesi 1,66 prosentista 1,72 prosenttiin ja kymmenvuotinen 3,98 prosentista 4,06 prosenttiin. Talouden nousun merkit yhdessä dollarin vahvistumisen kanssa nostivat tuottoja, joita Aasian keskuspankkien tuki dollarille on pitänyt epätavallisen alhaalla jo kauan. John Kerryn nousu demokraattien presidenttiehdokkaaksi vaikutti nousuun myös, presidentti Bushin tarve lisätä valtion velkaa veronkevennyksin kasvaa vaalitaistelun edetessä. Myös protektionistisen kauppapolitiikan houkutus voimistuu.

Saksan kaksivuotinen lainatuotto nousi 2,24 prosentista 2,28 prosenttiin ja kymmenvuotinen 4,05 prosentista 4,07 prosenttiin. Rahamarkkinakoroissa on ollut hieman noususuuntaa, ja korkotermiinit ovat palanneet yli kahden prosentin tason EKP:n kokouksen alla.

Valuuttamarkkinoilla dollari on kivunnut 109 jenistä 110 jeniin ja euro sukeltanut 1,245 dollarista 1,22 dollarin tienoille. Samalla euro on painunut 136 jenistä 134 jeniin. Euroa painaa pääoman vetäytyminen rahamarkkinoilta koronlaskuodotusten laannuttua, ja tilanne säilyy hyvin muutosherkkänä.

Tilastomielessä päivä on hyvin hiljainen, ainoa merkittävämpi lukema on euroalueen tuottajahintaindeksi tammikuulta. Illalla julkistettava Federal Reserven Beige Book saattaa tuoda uusia vinkkejä Yhdysvaltojen keskuspankin korkopolitiikasta. Pankin johtokunta päättää koroista seuraavan kerran maaliskuun kuudentenatoista, ja koronnoston mahdollisuus kasvaa sitä mukaa kuin Yhdysvaltojen taloustilastot kertovat talouden toipumisen pääsystä kestävämmälle pohjalle. Perjantain työllisyysluvut ovat avainasemassa Fedin korkopäätöstä koskevissa odotuksissa: mikäli uusia työpaikkoja syntyi helmikuussa vähemmän kuin odotetut 130000, koronnosto siirtyy kauemmas tulevaisuuteen ja mahdollisesti jo marraskuun presidentinvaalien tuolle puolen.