Tuliko otettua vahingossa lainaa?
Kuva: Kuvankäsittely/Taloussanomat
31.08.2009 13:36 Lainaa myydään jo kuin makkaraa, moni ei aina edes huomaa ottaneensa velkaa. Kuluttajaviraston mukaan kuluttajat joutuvat väärän informaation ja kyseenalaisten keinojen kohteeksi pikavippi- ja kulutusluottomarkkinoilla. Virasto perääkin pankeilta vastuullisuutta.
Kuluttajan asema luottoa hakiessa ei ole kaksinen. Yhä useampi tarvitsee yllättävien elämäntilanteiden, kuten vaikkapa lomautusten, takia luottoa päivittäisistä menoista selviytymiseen. Luottotiskin toisella puolella vastaan tulee kuitenkin korkeiden kulujen ja pykälien viidakko, joka hämää kuluttajia.
– Toisella kädellä työnnetään luottoja ja kortteja ja toisella varmistetaan, että jos epäonnistuu luotonhallinnassa, niin seuraukset ovat kovat, Kuluttajaviraston kuluttajaoikeusasioista vastaava johtaja Anja Peltonen sanoo.
– Myös yritykset myyvät virheellistä tavaraa ja epäonnistuvat suorituksessaan. Samalla tavalla kuluttajalla pitää olla mahdollisuus epäonnistua niin, että seuraukset ovat kohtuulliset.
Kuluttajavirasto vaatiikin pankeilta vastuullisuutta luotonannossa. Lainaehtojen pitäisi olla ymmärrettäviä ja asiakkaan näkökulmasta suunniteltuja, korkojen kohtuullisia ja kustannusten todellisuuteen perustuvia.
Monella asiakkaalla pikavipin tai muun kulutusluoton ottopäätöstä hämärtää tietämättömyys lainan ja sen maksamatta jättämisen seurauksista. Joissain tapauksissa taustalla voi olla vaikkapa peli- tai alkoholiriippuvuus, jota vipeillä rahoitetaan.
– Luotonantajien pitäisi laskea kuluttajan tietotasolle asetettuja vaatimuksia. Ihmiset eivät toimi rationaalisesti, mikä pitää ottaa huomioon luottoja tarjottaessa, Peltonen vaatii.
Luottojen lisääntyminen
kasvattanut ongelmia
Kuluttajaviraston tapauslista on pitkä. Esimerkiksi OP-Pohjola harrasti viraston mielestä harhaanjohtavaa markkinointia, jossa kuluttajalle markkinointiin OP-Visa-luottoa bonuksen keräämisen varjolla. Pankin mukaan vaikkapa lauantaimakkara kannattaa maksaa mieluiten Visalla, sillä pankkikortilla maksettaessa ei bonuksia ropise.
Kuluttajavirasto muistuttaakin, ettei luotto ole arkipäiväinen perusostos, vaan päätös, joka vaikuttaa talouteen pitkään. Siksi luottojen markkinoiminen esimerkiksi alennuksilla tai tarjouksilla on kielletty.
Finanssikriisi on myös lisännyt rahoituslaitosten varovaisuutta epäasiallisillakin tavoilla. Kuluttajavirasto kertoo tapauksista, joissa pankkitiliä avaamaan tulleelta henkilöltä on vaadittu työtodistusta. Luotottoman pankkitilin avaaminen on tehty monin paikoin hankalaksi. Viraston mukaan tapaukset ovat maamme suurimmista pankeista.
Paljon ongelmia on ollut myös asuntolainojen viitekorkojen muuttamisessa. Kun finanssikriisi heilautteli korkotasoja, moni velallinen alkoi pohtia, mikä viitekoroista olisikaan omalle lainalle järkevin. Helpoksi ja joustavaksi markkinoitu viitekoron vaihtaminen on kuitenkin paikoin johtanut vaatimuksiin myös pankin marginaalien muuttamisesta.
– Ymmärrän sinänsä, että pankkien on nostettava marginaaleja, koska kustannuksetkin ovat nousseet. Sitä olisi kuitenkin pitänyt osata ennakoida luottosopimuksia solmittaessa, Peltonen sanoo.
Kansanpankista
ratkaisu?
Kuluttajaviraston kaipailemat säännöt muistuttavat eräänlaista ”hyväntekijäpankkia”, jota Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki hiljan ehdotti perustettavaksi. Kuluttajavirasto ulottaisi kuitenkin vaateet laajemmalle.
– Näkökulma pitäisi olla meidän suurten pankkien toiminnassa, Peltonen sanoo.
Peltonen vertaa luottomarkkinoiden tilannetta sähkömarkkinoihin, joilla jo lainsäädäntö vaatii sähkön hinnan säilymistä kohtuullisena.
– Kun saa yhteiskunnalta tällaisen tosi kannattavan potin hoidettavakseen, pitäisi vastapainona huolehtia myös asiakkaista, jotka eivät ole niin tuottavia, Peltonen sanoo.
Yhteiskunta onkin ajautumassa kohti läpiluotottumista: kaupoista ei enää saa tavaraa osamaksulla, vaan perään lähetetään luotollinen kanta-asiakaskortti. Pankkikorttijärjestelmää uusittaessa kuluttajia kehotetaan ottamaan korttiin myös credit-ominaisuus, eli vanha kunnon luotto.
– Aiemmin on ajateltu, että eiväthän kaikki ihmiset tarvitse luottoa, mutta kyllä me aika lähellä sitä tilannetta olemme.
Pikavippien vaihtoehtoina on lähinnä kunnille vapaaehtoinen sosiaalinen luotto sekä toimeentulotuki. Sosiaalista luototustakin tarjoaa vain pieni osa kunnista.
– Meillä on kuitenkin se suuri enemmistö, joka ei tarvitse sosiaalista luottoa eikä toimeentulotukea, mutta on siinä rajalla. He tarvitsisivat jonkun muun vaihtoehdon kuin pikavipin, jossa kulut ovat tällä hetkellä vain nousussa, Peltonen pohtii.
Matti Niemi
Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen-lisenssillä.
Lähetä kaverille
Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä
Keskustelua uutisesta
Lue kommentteja ja osallistu (52)
Uusimmat uutiset
Lisää uutisia
^ Etusivulle
Uutislista |
Luetuimmat uutiset
Asuminen | Autot | It-viikko | Jan Hurri | Kolumnit | Markkinointi | Pörssiuutiset | Työ ja elämä | Uutiset | Uutiskommentit | Yrittäjä
Lue päivän Dilbert
Kommentoimasi uutiset
Tilaa uutiskirjeitä
Tilaa RSS-uutissyöte kännykkääsi
Lähetä palautetta
Digitoday