Vakuussotkun vaikutuksista Suomelle on spekuloitu viime päivinä kiivaasti.
Osmo Soininvaara (vihr.)
ehätti jo kertomaan blogissaan, että Suomelle koituu vakuuksista ikäviä seurauksia.
Keskustan europarlamentaarikko
Anneli Jäätteenmäki rauhoittelee keskustelua. Hän ei usko pitkäaikaisiin seuraamuksiin.
– Tästä on tehty vähän liian suuri numero. Brysselissä aina joku maa on muiden hampaissa: ensin on yksi maa, sitten toinen, sitten kolmas. Ei Suomi täällä keskipisteenä ole, Jäätteenmäki sanoo.
Suomi on silti Jäätteenmäen mielestä toiminut asiassa taitamattomasti. Nyt maasta tulee kuva, että olemme asianhoitajina toistaitoisia.
– Jos ei olla mukana, sanotaan se suoraan ja selkeästi, Jäätteenmäki lisää.
"Persulainen retoriikka"
ei aja Suomen etua
Vakuusasia voi tuoda Suomelle muutakin kuin änkyrämaineen. Europarlamentaarikko
Satu Hassi (vihr.) ei pidä pahana, että Suomi on mutkistanut päätöksentekoa. Se nostaa kynnystä tukipaketeille ja kiristää talouskuria Euroopassa.
Liisa Jaakonsaari (sd.) puolestaan katsoo, että vaatiminen jämäköittää Suomen mainetta.
– Se herättää kunnioitusta, että pistetään tiukoille ja näytetään kaapin paikka.
Jämäkkyys on kuitenkin huono yhdistelmä ylimielisyyden ja halveksunnan kanssa, jota Suomesta myös on Jaakonsaaren mukaan tunnettu kriisimaita kohtaan.
– Tällainen persulainen retoriikka, että ne on kaalimaita, hulttioita ja tuhlariporukkaa. Miten Suomessa suhtauduttaisiiin puheisiin, joissa mietittäisiin, että otetaanko osa Lappia tai osa Turun saaristoa vakuudeksi? Kyllä se olisi erittäin loukkaavaa, Jaakonsaari sanoo.
Jaakonsaari muistuttaa, ettei suomalaista keskustelua käydä umpiossa. Kansainvälinen lehdistö kertoo, mitä ja miten asioista puhutaan.
Maatalous- ja
aluetuet vaarassa?
Kaikki eivät suhtaudu Anneli Jäättenmäen tapaan optimistisesti vakuussotkun seurauksiin. Europarlamentaarikot
Carl Haglund (rkp.) ja
Riikka Manner (kesk.) pelkäävät Suomen kärsivän seuraamuksista maatalous- ja aluetuista neuvoteltaessa.
– Maanantaina oli talousvaliokunnan ylimääräinen kokous ja siinä tuli tosi paljon pataan. Sanottiin, että "Suomen käyttäytyminen on kauhistuttavaa" ja "käsittämätöntä", Haglund kertoo.
Tulevan vuoden aikana Suomi alkaa neuvotella muun muassa maatalous- ja aluetuista, jotka ovat osa EU:n seitsemäksi vuodeksi sorvattavaa rahoituskehystä. Haglund ja Manner pitävät mahdollisena, että Suomen heikentynyt maine näkyy, kun tavoitteita pitäisi saada läpi.
– Neuvottelut ovat tosi tiukkoja. Siellä väännetään ihan viimeiseen asti, ja kun on lähdetty (omia vakuusopimuksia) esittämään niin ymmärrys voi olla heikoilla, Manner kertoo.
– Siinä vaiheessa tämä varmaan kostautuu. On riski, että menetetään jotakin, mutta mitä ja missä, sitä on vaikea sanoa, Haglund sanoo.
Suomi kuuluu tällä hetkellä EU:ssa nettomaksajiin, eli se maksaa EU:lle enemmän kuin saa takaisin tukien ja rakennerahastojen kautta. Haglundin mukaan maksuosuuksille on olemassa kaavio, mutta monilla mailla on siihen poikkeuksia, jotka käytännössä laskevat maksuja.
– Myös Suomen pitäisi neuvotella niitä, jotta Suomen nettomaksuosuus pysyisi kohtuullisella tasolla, Haglund sanoo.
Uusimmat uutiset
