Kreikan uhkapeli: "Vain yllätysero eurosta voi onnistua"

Kreikan hallituksen pelaama uhkapeli kansanäänestyksellä uhkaa ajaa maan umpikujaan. Viime viikolla sovittua EU:n tukipakettia ja sen säästöohjelmaa koskeva äänestys halutaan alustavien tietojen mukaan kääntää kysymykseksi siitä, jatkavatko kreikkalaiset osana euroaluetta vaiko ei.

Kreikan hallitus luottaa siihen, että enemmistö kreikkalaisista on edelleen euron kannalla, mikä antaisi selkänojaa uudistuksille. Käytännössä äänestystuloksen epävarmuus uhkaa johtaa ei-toivottuun tulokseen, eli siihen, että Kreikka on ajautumassa entistä syvempään rahoituskriisiin.

– Ensinnäkin pitäisi selvittää, mistä Kreikka äänestää, sovitusta EU:n tukipaketista vaiko rahaliiton jäsenyydestä. Jos äänestetään vain tukipaketista, pitäisi äänestäjille selvittää millä aikataululla Kreikan pitää laittaa taloutensa kuntoon ja tasapainottaa vaihtotaseensa ja budjettivajeensa, sanoo Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen Taloussanomille.

Hän uskoo, että mikäli EU pysyy tähänastisissa tasapainotusvaatimuksissaan, sanoo enemmistö kreikkalaisista ei säästöpaketille.

Mikäli enemmistö kreikkalaisista sanoisi äänestyksessä ei, seuraisi siitä joka tapauksessa todennäköisesti enemmin tai myöhemmin ero euroalueesta. Jo pelkkä uhka tästä voi saada kreikkalaiset vetämään euromääräisiä talletuksia pois paikallisista pankeista ja kiikuttamaan nämä ulkomaille tai kotiinsa turvaan. Tällöin entistä raskaampi taakka jo ennestään horjuvan kreikkalaisen pankkijärjestelmän tukemisesta lankeaisi valtion ja Euroopan keskuspankin harteille.

Eron pitäisi tulla
yllätyksenä

Tämän takia eron eurosta pitäisi tapahtua yllättäen. Mikäli kreikkalaiset kuitenkin jättäisivät yllättäen euron, johtaisi tämä ulkomaisten rahavirtojen tyrehtymiseen ja maksujärjestelmän täydelliseen hyytymiseen. Tämän takia muutosta olisi paniikin hallitsemiseksi valmisteltava etukäteen, mutta jo pelkkä huhu drakmojen painamisesta voisi sysätä liikkeelle dominoefektin.

Kanniaisen mukaan Kreikan ero eurosta aiheuttaisi väistämättä sekasortoa rahoitusmarkkinoilla ja todennäköisesti myös kreikkalaispankkien kansallistamisen. Toisaalta oma valuutta ja sen devalvaatio olisi tehokas tapa palauttaa Kreikalle puuttuvaa kilpailukykyä ja puuttua näin krooniseen kaksoisvajeeseen eli vaihtotaseen ja budjetin vajeeseen. Näitä yritetään nyt ratkaista niin sanotulla sisäisellä devalvaatiolla eli käytännössä palkkoja alentamalla.

– Vaihtotaseen vaje on edelleen noin kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on hurja luku, Kanniainen toteaa.

Kanniainen arvioi Kreikan kansantalouden menetysten olevan nyt samaa luokkaa kuin Suomen suuressa lamassa 1990-luvun alussa, jolloin kansantuote supistui kolmena vuonna peräkkäin. Työttömyys on kohonnut 16 prosenttiin. Tosin Kreikassa vahva harmaa talous työllistää.

– Työttömyydellä tähdätään siihen, että palkat saadaan alas ja tuontia voidaan leikata ja vientiä vastaavasti elvyttää. Ei ole varmaa, ovatko kreikkalaiset kärsineet niin paljon kuin suomalaiset lamassa kaksikymmentä vuotta sitten. Kreikkalaiset näkevät tämän kärsimyksen ja äänestävät kansanäänestyksessä todennäköisesti säästöpakettia vastaan, Kanniainen sanoo.

– Tällöin ollaan siinä tilanteessa, että EU:lla ovat keinot loppuneet. Vielä nyt Kreikka saa tukea rahaliiton jäseniltä ja ehtona ovat vaaditut operaatiot. Irtautuminen rahaliitosta ei olisi sinänsä ainutlaatuinen tapahtuma maailmassa. Kreikkalaiset veisivät eurojaan turvaan ja pankit kaatuisivat, ne olisi pakko kansallistaa.

Argentiina toipui
melko nopeasti

Kanniainen muistuttaa kuitenkin, että samantapaisen kriisin 2000-luvun alussa läpikäyneen Argentiinan talous lähti devalvaation jälkeen suhteellisen nopeasti kasvuun ja vaihtotaseen alijäämä umpeutui viennin kehityttyä myönteisesti.

– Tämä voi olla myös Kreikan tie. Katsotaan nyt ensin, miten he äänestävät. Kumpi tahansa vaihtoehto valitaan, voi sisäinen yhtenäisyys olla koetteilla. Tämä voi olla myös poliittista peliä siitä, kuka maata hallitsee.

Etlan tutkija Paavo Suni korostaa, että uusi kansanäänestys tuo Kreikka-kriisiin oman arvaamattoman lisänsä. Vaikka äänestyksen tulos olisi säästöille myötämielinen, jo pelkkä riski ei-äänien voitosta riittää heiluttamaan rahoitusjärjestelmää.

– Tilanne on äärimmäisen vaikea kansanäänestykselle. Osa kreikkalaisista on varmasti jo kovaa vauhtia siirtämässä varojaan ulkomaille, ne jotka siihen kykenevät. Tämän synnyttämä hallitsematon tilanne saattaa olla aivan kauhea katastrofi.

Tilannetta vaikea
käsittää

Sunin mukaan tilanne näyttää ulkopuoliselle käsittämättömältä, ellei Kreikan hallituksella ole sittenkin suunnitelmaa, johon myös äänestys kuuluu.

Suni vetoaa myös Kreikan kansantalouden niin sanottuun primäärialijäämään eli kansantalouden tulot eivät riitä juoksevien menojen kattamiseen, vaikka ulkomaisen velan korkomenot jätettäisiin maksamatta.

– Seuraavaksi jätettäisiin ulkomaiset velat maksamatta ja sitten jätettäisiin maksamatta tai osittain maksamatta palkkoja ja muita budjetissa olevia kuluja. Devalvoitumista on vaikea ennakoida, kun heillähän ei ole edes valuuttaa. Tämä on nyt varsinaista pokeria.

Poliittinen kriisi voi ajaa Kreikan ennen pitkää kuilun partaalle. Valuuttakriisin läpikäyneen Argentiinan keskuspankkikin joutui aikoinaan nostamaan kädet pystyyn, kun setelipainosta uhkasi loppua painettava painotyöntekijöidenkin mentyä lopulta lakkoon.