Öljyn kallistuminen hyödyttää osaa suomalaisyhtiöistä

Hyötyjien joukossa on etenkin Venäjä, kun taas Aasian kehittyvät taloudet kuten Kiina ja Intia kärsivät.

– Kehittyvät taloudet toimivat yhä globaalin talouskasvun moottoreina. Ne kasvavat nopeammin ja niissä öljyn rooli on suurempi kuin isoissa teollisuusmaissa. Meillä on enemmän vaihtoehtoisia energiamuotoja, joten meille iso hintapiikki olisi shokki nimenomaan kehittyvien talouksien heikkenevän kysynnän kautta, Vesala huomauttaa.

Venäjän talouskehitystä öljyn hinnan nousu sen sijaan parantaa, mikä heijastuu Vesalan mukaan myös Suomeen ja parantaa välillisesti useiden suomalaisyhtiöiden näkymiä. Tällaisia yhtiöitä ovat muun muassa Nokian Renkaat, YIT ja Stockmann.

– Nokian Renkaat hyötyy varmasti, kun se on päässyt tullimuurin sisään tekemään edullisesti renkaita vaurastuville venäläisautoilijoille, Tapiola Pankin pääanalyytikko Kim Gorschelnik kommentoi samassa kirjoituksessa.

Nokian Renkailla on rengastehdas Venäjällä.

Öljyn kallistumisen suorat hyödyt näkyvät Gorschelnikin mukaan parhaiten sähköyhtiö Fortumin tuloksessa. Yhtiö tuottaa vesi- ja ydinvoimalla sähköä, jonka hinta nousee öljyn mukana.

– Todennäköisesti kallistuva öljy on hyvä asia myös Fortumin venäläisille sähköntuotantoinvestoinneille, Gorschelnik arvioi.

Biopolttoaineiden tuotantoon isoja investointeja tehnyt Neste Oil saattaa puolestaan hyötyä vaihtoehtoisten energiamuotojen kysynnän kasvusta. Energiasäästön lisääntyminen kasvattanee taas Vaconin valmistamien taajuusmuuttajien kysyntää.

Öljyn kallistumisesta kärsivät lentoyhtiö Finnairin ohella pakkausvalmistajat Huhtamäki ja Suominen yhtymä.

Gorschelnik katsoo, että Finnair kärsii suoraan kallistuvista polttoainekustannuksista, vaikka yhtiö on suojautunut polttoaineen hinnannousujen varalle.

– Suojaukset vain hidastavat hinnanmuutosten vaikutusta. Sijoittajat osaavat kyllä katsoa sen läpi, Gorschelnik sanoo. Öljyn myötä kallistuvat muoviraaka-aineet lisäävät puolestaan Huhtamäen, Uponorin ja Suominen Yhtymän kustannuksia.

Vaikka öljyn nykyinen hintataso ei ole vielä lähelläkään 1970-luvun tai 1980-luvun öljykriisien tasoja tai edes finanssikriisiä edeltävän kasvukauden huipputasolla, kehitys on Vesalan mukaan huolestuttava.

– Kun raaka-aineiden hinnat nousevat, yritysten voitot pienenevät. Kustannusten nousun siirtäminen lopputuotteiden hintoihin ei välttämättä ole helppoa tilanteessa, jossa kilpailu on kovaa ja kysyntä edelleen alhaisella tasolla, hän kirjoittaa.

Epävarmuus kustannuskehityksestä myös vaikeuttaa kustannusten arviointia ja lykkää yritysten investointipäätöksiä tulevaisuuteen.

Vesala laskee, että öljyn kulutuksen kustannusosuus globaalista bruttokansantuotteesta on nyt noin 5,5 prosenttia eli vuoden 2007 lopun tasolla. Arvio perustuu öljyn 100–105 dollarin barrelihintaan. Kun öljyn hinta nousi vuonna 2008 lähes 150 dollariin, kustannusosuus nousi lähelle 7,5 prosenttia.

Libyan ja Bahrainin yhteenotot ovat nostaneet raakaöljyn hintaa tänäänkin. Pelkona on, että levottomuudet leviäisivät myös naapurimaa Saudi-Arabiaan, joka on maailman suurin öljynviejä.

WTI-viiteöljyn huhtikuun toimitusten barrelihinta oli tänään illalla 100,56 dollarissa New Yorkissa, kun eilinen päätöstaso oli 97,98 dollaria. Pohjanmeren Brent maksoi 113,70 dollaria barrelilta Lontoon raaka-ainepörssissä, kun eilinen lopputaso oli 110,60 dollaria.