Pakokaasut uhkaavat koko kehoa

Pienhiukkasten on arvioitu aiheuttavan vuosittain Suomessa 1 800 ennenaikaista kuolemaa. Vaikka ongelmat ovat vakavimpia vilkkaasti liikennöidyissä suurkaupungeissa, liikenteen epäpuhtaudet aiheuttavat terveyshaittoja pieninäkin pitoisuuksina.

– Alkuun oletettiin, että koska pakokaasuja hengitetään, ne tekevät pahaa keuhkoille. Sittemmin on huomattu, että ne saattavat aiheuttaa ongelmia koko elimistössä, kertoo dosentti Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Liikenteen epäpuhtaudet voivat aiheuttaa tulehduksia elimistössä. Tulehdus voi pahentaa muun muassa astmaa ja keuhkoahtaumatautia.

Epäpuhtaudet pahentavat sydämen vajaatoimintaa, ja myös sydäninfarkti on yhteydessä pienhiukkasiin. Ne voivat vaikuttaa myös muihin sairauksiin, joihin liittyy tulehduksia.

– Ilmansaasteiden vaikutus hengityselinsairauksiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin tiedetään varmasti. Nyt tutkitaan, pahentaako altistuminen liikenteelle esimerkiksi diabetesta, Alzheimerin tautia ja nivelreumaa.

Ilmanlaadun ongelmat ovat pahimpia taajamissa, joissa suuri osa automatkoista on lyhyitä eivätkä henkilöautojen katalysaattorit toimi täydellä teholla. Katalysaattorit vaativat toimiakseen tietyn lämpötilan, jonka ne saavuttavat vasta hetken ajon jälkeen.

Päästöjen määrään ja koostumukseen vaikuttavat liikennemäärät, raskaan liikenteen osuus, ruuhkaisuus, nopeudet ja liikenteen rytmi. Päästöt sekoittuvat ilmaan, laimenevat ja muuttuvat toisiksi aineiksi. Sääolot ja paikalliset ilmavirrat vaikuttavat puolestaan yhdisteiden leviämiseen.

Vilkasliikenteisillä alueilla voi lyhyessäkin ajassa altistua korkeille pitoisuuksille. Monet epäpuhtaudet tunkeutuvat helposti myös sisätiloihin.

– On vaikea erotella, kuinka suuri osa päästöistä on peräisin liikenteestä ja kuinka paljon esimerkiksi puun poltosta. Puun polttaminen heikentää ilmanlaatua taajamissa vähintään yhtä paljon kuin liikenne.

Harmitonta
määrää ei ole

Vaarallisimpia päästöistä ovat pienet hiukkaset, jotka pahentavat hengityselinten ja verenkiertoelimistön sairauksien oireita. Jatkuva altistus myös lisää näiden tautien puhkeamisen sekä keuhkosyövän riskiä. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan pienhiukkasten on arvioitu laskevan elinajanodotetta EU:ssa yli kahdeksan kuukautta.

Liikenne on syypää viidennekseen ihmisen aiheuttamista hiukkaspäästöistä. Raskaat kuorma-autot, rekat ja laivat vastaavat yli puolesta liikenteen päästöistä.

Pienhiukkasten raja-arvoksi on EU:ssa asetettu 25 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Pienetkin määrät voivat olla haitaksi terveydelle, eikä turvallista kynnysarvoa ole.

Hiukkaset kuljettavat
myrkyt elimistöön

Ilmansaastehiukkaset luokitellaan kokonsa mukaan kolmeen tyyppiin.

Ultrapienille hiukkasille altistutaan liikenteen läheisyydessä, kuten työmatkalla. Niitä tulee suoraan pakokaasuista, ja ne ovat halkaisijaltaan nanometriluokkaa. Nanometri on metrin miljardisosa.

Pienhiukkasiksi kutsutaan hiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5-mikrometriä, eli 2,5 millimetrin tuhannesosaa. Ne kulkeutuvat pitkiä matkoja ja tunkeutuvat tehokkaasti sisälle elimistöön. Pienhiukkaset muodostuvat, kun ultrapienet hiukkaset liimautuvat yhteen ja niiden ympärille tiivistyy kaasuja. Niitä muodostuu myös polttoprosesseissa.

Pienhiukkasia voi syntyä kymmenien ja satojen kilometrien päässä päästöjen syntypaikasta. Noin puolet Suomen ilmansaasteista tulee kauempaa. Kaukokulkeuma on pitkälti juuri pienhiukkasia.

Karkeinta laatua ovat esimerkiksi katupöly, hiekoitushiekka sekä auton renkaista, kytkimistä ja jarruista lähtevät hiukkaset.

Hyvin monen tyyppiset päästöhiukkaset ovat haitallisia, ja lisäksi niiden mukana voi kulkeutua elimistöön muita yhdisteitä, kuten mikrobien aineenvaihduntatuotteita. Tieliikenteen päästöhiukkasissa on raskasmetalleja, maaperän mineraaleja ja syöpää aiheuttavia orgaanisia yhdisteitä.

Otsoni
pahentaa astmaa

Suuri osa otsonista on kaukokulkeutunutta. Otsoni aiheuttaa samantyyppisiä oireita kuin hiukkaset. Se on yhdistetty ennenaikaiseen kuolemaan ja hengityselinsairauksiin. Sydänsairauksiin otsoni saattaa vaikuttaa vähän vähemmän.

Otsonia syntyy hengitysilmaan, kun auringonvalo aiheuttaa päästöissä kemiallisia muutoksia. Alailmakehän otsonia ei pidä sekoittaa otsoniin yläilmakehässä, jossa se suojelee maapallon elämää auringon ultraviolettisäteiltä. Alailmakehässä se aiheuttaa hengitysvaikeuksia sekä pahentaa astmaa ja muita keuhkosairauksia.

Suuri osa palamisen sivutuotteista on typen oksideja. Typpioksidit ovat ennen kaikkea dieselmoottorien ongelma. Niitä syntyy, kun ilman sisältämä typpi hapettuu moottorissa korkeissa lämpötiloissa.

– Kun dieselautot ovat yleistyneet, typen oksideille asetettujen raja-arvojen alle on vaikea päästä. Typen oksideista puhutaan paljon, mutta Suomen pitoisuuksilla ne eivät oikeastaan ole terveydelle haitaksi. Ne aiheuttavat korkeintaan joitakin ärsytysoireita. Suurin ongelma ovat hiukkaset ja otsoni, THL:n Timo Lanki sanoo.

Niillä alueilla, joiden ilmassa on havaittu paljon typen oksideja, on kuitenkin tyypillisesti paljon myös pienhiukkasia.

Melu vie unen
ja nostaa verenpainetta

Melu ei ole ainoastaan ärsyttävää, vaan sillä voi olla myös suoria vaikutuksia terveyteen. Melu aiheuttaa oppimis- ja unihäiriöitä sekä kuulovaurioita, saattaa altistaa verenkiertoelimistön sairauksille ja vaikuttaa monella tapaa henkiseen hyvinvointiin.

– Tällä hetkellä tutkitaan kuumeisesti, kuinka haitallista liikenteen melu on nimenomaan sydämen terveydelle. On vaikea sanoa, kuinka paljon havaitusta haitasta loppujen lopuksi aiheutuu melusta ja kuinka paljon hiukkasista, Timo Lanki sanoo.

Kaupungissa suurin melunlähde ovat moottorit, mutta maantiellä eniten melua tulee renkaista. Melusuojauksien ja -vallien sekä rakennusten äänieristyksen lisäksi melua voidaan torjua alentamalla ajonopeuksia, välttämällä kovia päällystemateriaaleja ja rakentamaan liikenneväylät niin, että autoilijoilla on mahdollisimman vähän tarvetta kiihdytyksiin ja jarrutuksiin.