Bensalitra 2,50 euroa – ei haittaisi suomalaista

Tankkaisitko, vaikka bensiini maksaisi 2,50 euroa litralta? Todennäköisesti, jos vaihtoehtoja ei olisi. Niin Öljyalan keskusliitossa kuin Motivassakin arvioidaan, että bensiinin hinnalle ei ole kipurajaa, jonka ylittyessä suomalaiset lakkaisivat ajamasta tai vähentäisivät selvästi ajamista.

– Monelle bensiini on välttämättömyyshyödyke, jota pitää hankkia. Kun hinta nousee, säästöjä etsitään muualta, sanoo Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.

Suomalaiset ovat rutisseet jota kuinkin aina bensiinin hinnasta. Hintapiikit ovat saaneet ihmiset taivastelemaan hintaa ja osa on saattanut jättää ainakin turhat ajot joksikin aikaa.

Motivan viestintäjohtaja Jochim Donner sanoo, että ainakaan toistaiseksi ei ole törmätty hinnan kipurajaan, eikä ole tiedossa, missä se voisi mennä.

Vuonna 2008 bensiini
oli kalleimmillaan

Bensiinin hinta seuraa raakaöljyn hintaa. Kulloisenkin hintamuutoksen vaikuttavuus kuluttajiin on kytköksissä ansioihin ja elinkustannuksiin. Öljyalan keskusliitto on laskenut bensiinin inflaatiokorjatut reaalihinnat vuodesta 1970 lähtien.

– Bensiinin reaalihinta ei ole paljonkaan muuttunut 2000-luvulla. Vuoden 2000 alussa 95-oktaanisen bensiinin arvo vaihteli nykyrahassa 1,30 ja 1,40 euron välillä, Vänskä kertoo.

Satunnaisesti hinta on heilahdellut tämän haarukan kummallakin puolella. Vuosina 2005, 2006 ja 2008 reaalihinta ylitti puolitoista euroa. 2001 ja 2008 se käväisi alle 1,20 eurossa.

Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, kesällä 2008 polttoaine oli huippukallista. Heinäkuussa kolme vuotta sitten bensalitra maksoi nykyrahassa miltei 1,62 euroa.

Nykyinen noin 1,57 euron hintakin on yli 40 vuotta kattavan taulukon kärkilukemia.

Halvimmillaan bensiini oli 1990-luvun alussa. Vuonna 1992 litra maksoi 0,86 euroa. Ensimmäisen kerran yhden euron hinta ylitettiin vuoden 1974 alussa, mutta seuraavana vuonna litrahinta putosi jälleen euron alapuolelle. 1980-luvun alussa hinta ylitti pari kertaa 1,40 euroa.

Vänskä huomauttaa, että pääosa bensiinin hinnasta on veroja.

– Veron osuus litrahinnasta alkaa nykyhinnoilla lähennellä euroa.

Kulutuksen pienuus
myyntivalttina kasvaa

Vänskä muistuttaa, että uudet autot kuluttavat paljon vähemmän kuin vanhat. Jos ennen oli tavallista, että auto vei kymmenen litraa sadalla kilometrillä, nyt yhtä iso ajopeli voi kulkea puolella määrällä polttoainetta. Tämä pehmittää hinnannousua.

Donner arvioi, että pieni kulutus on vastaisuudessa yhä tärkeämpi myyntivaltti.

– Auton ostajana miettisin jälleenmyyntiarvoa, hän sanoo.

Hänen mielestään ostajan kannattaisi tutkia ja harkita erilaisia vaihtoehtoja.

Öljy on hupeneva luonnonvara, jonka saatavuutta ja hintaa heiluttelevat politiikka ja erilaiset kriisit. On todennäköistä, että öljytuotteiden hinta ei vastaisuudessa ainakaan laske ja hyvin mahdollista, että hinta nousee vielä selvästi.

Biopolttoaineiden käyttöä yritetään lisätä jatkuvasti. Donner arvioi, että auto, johon sopii moni polttoaine, tulee yhä kiinnostavammaksi vaihtoehdoksi. Kyseinen auto voi hänen mukaansa käyttää polttoainetta, josta 85 prosenttia on jätteistä valmistettavaa etanolia.

Muut polttoaineet yhä
järkevämpi vaihtoehto

Vaihtoehtoisilla energioilla kulkevista autoista on puhuttu pitkään, mutta Donnerin mukaan nyt on oikeasti alettu edistyä.

– Bio-osuudet kasvavat perinteisissä autoissa ja ladattavat hybridit tulevat markkinoille ryminällä. Vetyautot seuraavat näitä myöhemmin. Uutuudet eivät silti kovin nopeasti muuta tilannetta, sillä suomalaiset ajavat autoillaan pitkään. Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan rekisterissä olevat henkilöautot olivat viime vuonna keskimäärin 12-vuotiaita. Keskimääräinen romutusikä on hieman yli 20 vuotta.

– Autot, joita nyt suunnitellaan, ovat liikenteessä vielä vuonna 2030, laskeskelee Vänskä.

Julkiset ovat vaihtoehto,
jos niillä matka sujuu

Bensiinin hinta ja ilmastomuutos muokkaavat asenteita. Moni tosiautoilijakin on valmis käyttämään oman auton tai taksin sijaan junia, busseja, metroa tai raitiovaunua, jos matka sillä sujuu mukavasti. 

Donnerin mielestä yhä useampi miettii vaihtoehtoisia välineitä ja matkaketjua. Ruuhkat sekä pysäköintiongelmat ja -maksut tukevat osaltaan kehitystä.

– Monelle etenkin työssä liikkuvalle on tärkeintä, että on ajoissa perillä. Jotta tämä toteutuisi, on valittava väline, joka ei juutu liikenteeseen, Donner sanoo.