Elätkö kesällä yli varojesi? Niin moni muukin

Lainarahalla, kuten pikavipeillä, korttiluotoilla ja luottorajojen korotuksilla rahoitetaan herkästi kesälomarientoja. Mitä kovempi helle, sitä pehmeämpi pää monilla taloudenpidon suhteen.

Kortti- ja kulutusluottojen kasvu näkyy myös ainakin yksittäisissä pankkikonttoreissa.

– Kyllä tällaista kasvua on. Toinen piikki on juhannuksen alla, toinen kesälomien lopussa, sanoo erään pikkukaupungin pankin konttorinjohtaja.

Suomen Pankin koko pankkisektorin kattavissa kuukausitilastoissa erityistä kesään kohdistuvaa kulutusluottopiikkiä ei ole näkynyt. Myös pankeissa kiistetään, että kesää rahoitettaisiin kulutusluotoilla.

Kuluttaja- ja pankkivalvontaviranomaiset uskovat, että kesälomaa rahoitetaan kuitenkin herkästi korttiluotoilla ja pikavipeillä, mutta epäilevät, että tilastoissa näkyviä pankkilainoja ei yleensä oteta pelkkiin kesäbudjetteihin.

Kesärahaa ei
valmiina säästössä

Erittäin suuri osa suomalaisista elää kädestä suuhun eli tili menee nollille joka kuukausi. Takuu-Säätiön mukaan kulutusluottojen takia velkaantuneiden soitot ovat tuplaantuneet edellisvuosista.

Säätiön viestintäpäällikön Minna Mattilan mukaan säätiön asiakkaat ovat sitä tavallisinta suomalaista väestönosaa, aktiivisinta työikää eläviä 30–50-vuotiaita keskituloisia ihmisiä.

– Kesällä moni kulutusluotoilla velkaantunut voisikin ehkä kesälomarahojen avulla saada raha-asioita vähän paremmalle tolalle. Mutta kun on ollut pitempään rahavaikeuksia ja stressiä, ihmiset kokevat että on pakko päästä lomamatkalle ja irti kaikesta. Silloin tulee tehtyä näitä hölmöjä ratkaisuja, Mattila kertoo.

– Erityisesti jos on lapsia perheessä, heille halutaan tarjota jotain. Aikuiset eivät kykenekään pelkkään rentoon yhdessäoloon, mikä riittäisi lapsille, vaan halutaan irtaantua arjesta.

– Ei sen tarvitse olla kuin Linnanmäki tai muu vastaava, niin näihin huvituksiin saa menemään ihan järjettömästi rahaa. Kun muutenkaan omaa taloutta ei seurata, niin ihmiset eivät seuraa, miten näihin pieniin menoihin, ravintoloihin ja kahveihin palaa rahaa. Lisäksi matka-, bensa ja ruokakustannukset ovat muutenkin nousseet.

Yleinen hintatason nousu ja talouden epävarmuus voivat tänä kesänä heiluttaa luottojen kysyntää miten päin vain: Rahaa voi hinnannousun takia palaa lomalla nyt arvioitua enemmän, jolloin loppukesästä ainakin rahaongelmille altis porukka saattaa turvautua pikavippeihin ja luottoihin aiempaa enemmän. Toisaalta omaa taloutta seurataan ehkä nyt aiempaa tarkemmin.

Ainakin pikavippejä kuluttajaviranomaiset kehottavat edelleen välttämään. Kesäkuussakin kuluttajaneuvontaan on tullut paljon yhteydenottoja ongelmista. Parinsadan lainasumma on saattanut tuplaantua kahdessa vuodessa. Useat lainaa ottaneet valittavat, että pikavippifirmat lähettelevät maksumuistutuksia, vaikka lasku on jo maksettu.

Kulutusluottojen kysyntä
vielä pimennossa

Sampo Pankissa kulutusluottojen kysyntä oli rahoitustuotteista vastaavan johtajan Marjut Mustosen mukaan melko tasaista alkuvuonna, eikä vielä pysty ennustamaan kesän jälkeistä tilannetta.

– Monesti on järkevää jaksottaa esimerkiksi tällaisia matkamenoja joko säästämällä etukäteen tai sitten ottamalla kulutusluottoja ja jaksottaa kustannuksia maksamalla ne erissä jälkikäteen.

– Vaikka olisi säästänyt lomamatkaa varten esimerkiksi osakkeita ostamalla, tietyissä markkinatilanteissa voi olla järkevä jaksottaa menoja ennemmin luotolla kuin purkamalla säästöjä tappiolla, Mustonen neuvoo.

– On olemassa vähemmistö asiakkaita, joka hankkii kulutusluottoja usealta eri tahoilta ja tällaisessa tilanteessa rahankäyttö ei välttämättä pysy taloudellisen tilanteen raameissa. Yleisesti ottaen suomalaiset ovat varovaisia luoton käyttäjiä eikä esimerkiksi hintojen nousu yleisesti näy kulutusluottojen myynnissä.
 
Mattila on turhautunut siihen, ettei suomalaisissa kotitalouksissa osata puhua raha-asioista avoimesti.

– Aviopareilla on yleensä erilliset tilit, eivätkä he välttämättä tiedä toistensa rahatilannetta. Menoja saatetaan maksaa aivan epäoikeudenmukaisesti. Toinen maksaa ja velkaantuu. Kulisseja halutaan pitää yllä naapureille ja sukulaisille, ja surullista kyllä joskus myös puolisolle, ja näyttää, että vietetään aktiivista kesää. 

Sinkkujen
kesä kallein

Nordean henkilöasiakkaiden yksikönjohtaja Ville-Veikko Laukkanen uskoo kuitenkin, että talouden epävarmuustekijät, korkoympäristö ja kuluttajahintojen nousu perushyödykkeissä tekisivät taloudet varovaisemmiksi myös kesälomamenojen suhteen.

– Kysymyksessä on hintojen nousun ja epävarmuustekijöiden yhteisvaikutus.
 
Nordean tuoreen tutkimuksen mukaan kesälomaan palaa tänä vuonna hieman edellisvuosia vähemmän rahaa – keskimäärin 1 470 euroa. Summaan sisältyvät kaikki matkustuskulut ja muut kustannukset, kuten ruoka, huvitukset ja ostokset.

– Aikomukset käyttää rahaa kotimaassa matkailuun kasvavat mitä lähemmäksi kesää tullaan, ja ulkomaan matkailun aikomukset vähenevät mitä lähemmäksi kesää tullaan. Tämä viittaa siihen, että mitä lähemmäksi kesää tullaan, sitä useammin todetaan, ettei varoja ole ulkomaan matkailuun ja kohde vaihtuu kotimaaksi, Laukkanen kertoo.

Sinkuilta rahaa kuluu keskimäärin 1 000 euroa. Erityisen tiukalla ovat lapsiperheiden kesärahat. Nelihenkinen lapsiperhe kuluttaa vain 460 euroa henkeä kohden.

– Verrattuna kustannustason nousuun, tarjolla oleviin aktiviteetteihin ja mielikuvaan ihmisten aktiivisuudesta, summa henkilöä kohden on yllättävän pieni, Laukkanen sanoo.