Siirry Taloussanomien täysversioon

Kun työ on tekstiviestin varassa

Kuva: Heini Karjanmaa

01.02.2012 06:01 Osa-aikainen ja keikkatyö ei ole vain opiskelijoiden valinta. Moni pitkään työssä ollut ei saa täysiä työtunteja vaikka haluaisi, eikä kahden osa-aikatyön yhteensovittaminen ole helppoa. Yksi ammattikunta tosin vaihtaa vakityöt oma-aloitteisesti keikkatöihin.

Kauppaa ja ravintolaa pitää pystyssä epäsäännöllistä elämää viettävä joukko. Ravintolassa he ovat keikkatyötä tekeviä ekstroja ja kaupassa osa-aikaisia myyjiä. He kaikki odottavat puhelimen piippaavan ja ilmoittavan tarjolla olevasta lisävuorosta.

Kauppaketju Citymarketin valtakunnallisen pääluottamusmiehen Leila Tilviksen mukaan neljä viidestä kaupan kassasta tekee osa-aikatyötä, useimmat heistä vastoin tahtoaan.

Keikkatyöläisiä kaupoissa ei juuri ole, koska työnantajilla on velvollisuus tarjota vapautuvat lisävuorot omille työntekijöilleen. Vähäisiksi tunnit silti jäävät. Tilviksen mukaan tyypillinen työviikko on 30 tuntia. Monelle viikkotunteja kertyy vain 15–20.

– Ei ole kyse siitä, ettemme haluaisi tehdä enempää, vaan meille ei anneta sitä mahdollisuutta. Osa-aikainenhan on koko ajan valmiina ottamaan vastaan lisää tunteja, Tilvis sanoo.

Kassoilla ei istu vain lisätuloja hankkivia opiskelijoita, vaan myös perheellisiä aikuisia. Heille pienituloisuus ei ole ohimenevä vaihe, päinvastoin. Pienestä palkasta seuraa pieni eläke.

Tyypillinen palkka jää tuhanteen euroon, ja moni ottaa vastaan tarjotut lisätunnit lyhyelläkin varoitusajalla. Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole helppoa, kun työvuorot vaihtelevat muutenkin aamuvarhaisesta iltamyöhään ja vapaat sattuvat usein arkipäiville.
       
Työnantajan mustasukkaisuus
ei perustu lakiin


Toisin kuin jotkut työnantajat uskovat tai uskottelevat, on aivan sallittua hakea elantonsa kahdelta tai jopa useammalta osa-aikaiselta työnantajalta.

Tunnolliset puurtajat epäilevät syyllistyvänsä johonkin paheksuttavaan. Joskus työnantaja saattaa kilpailukieltoon vedoten suoraan kieltää alaistaan ottamasta vastaan töitä kilpailevalta yritykseltä.

Palvelualojen ammattiliiton (PAM) neuvottelupäällikön Juha Ojalan mukaan peruste on "höpöhöpöä". Kielto pätee vain korkeammassa asemassa oleviin ihmisiin, joilla on yritykselle tärkeää tietoa. Tavallisella kassalla tai tarjoilijalla sellaista ei ole.

Kahden työn tekemistä rajoittaa lähinnä käytäntö. Keikkatyössä sumpliminen vielä onnistuu, sillä tarjotusta työstä on mahdollista kieltäytyä. Osa-aikatyössä sitä vastoin täytyy hoitaa listalla olevat vuorot, eikä työnantajilla ole velvollisuutta sovitella niitä keskenään. Mitä tehdä, kun vuorot osuvat päällekkäin?

Hoitajat uivat
vastavirtaan


Keikkatyö on silppu- ja pätkätyötä äärimmillään, PAM:n Ojala sanoo. Tarvittaessa töihin kutsuttavalla on työsuhde yritykseen, mutta tarjotut tunnit vaihtelevat nollasta täyteen työviikkoon. Tarjotusta vuorosta on aina lupa kieltäytyä, mutta seuraavasta ei ole koskaan takeita.

– Työsuhde voi kestää yhden työvuoron. Se on ihan marginaaliporukka, joka ylipäätään suostuu tekemään tätä, Ojala sanoo.

Paitsi hoitoalalla. Erityisesti pääkaupunkiseudulla lähi- ja sairaanhoitajien työtilanne on niin hyvä, että monet valitsevat vakityön sijaan keikkatyön vuokrafirmassa.

Hoitajia harmittavat jäykät työajat etenkin kunnilla. Käyttöön toivotaan järjestelmää, jossa tehdyt tunnit kertyisivät työaikapankkiin ja korvattaisiin vapaina myöhemmin. Kun töitä tuntuu olevan jatkuvasti tarjolla, keikkatyö on joustava tapa raivata tilaa perheelle tai harrastuksille, sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehystä kerrotaan.

Pidempiä vai
tanakampia työuria


– Kokoaikatyön pitäisi olla jokaisen työntekijän oikeus, ja osa-aikatyön pitäisi olla jokaisen työntekijän mahdollisuus, pääluottamusmies Tilvis sanoo.

Hänen mielestään osa-aikaisuuteen pitäisi aina olla peruste, kuten perhe tai opiskelu.

Nyt monet myyjät ovat töissä viitenä päivänä viikossa ja saavat silti asumistukea. Työeläkettä täydennetään kansaneläkkeen lisäosalla. Työtuntien lisääntymisestä hyötyisivät kaikki, kun myyjät maksaisivat enemmän veroja.

Tilviksen mukaan puhe työurien pidentämisestä sivuuttaa oleellisen seikan. Työpaikkoja luodessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, tuleeko niistä saatavalla palkalla toimeen.

Laura Manninen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen-lisenssillä.

Lähetä kaverille
Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä

Keskustelua uutisesta

Lue kommentteja ja osallistu (82)

Lisää aiheesta
Katso kuka on oikeasti köyhä
Suomessa tuhoutuu 400 työpaikkaa – joka päivä
HS: Työtön saa käteen saman kuin pienipalkkainen
Potkut tulossa – he lähtevät ensimmäisenä
Näillä palkoilla ei kannata mennä töihin
500 000 joutui töissä B-luokkaan
Lamapotkut tärvelevät ansiokehityksen
Ekonomin keskipalkka on 4 700 euroa kuukaudessa
"Kuluttaja maksaa" kaupan työntekijöiden vaihtuvuuden
Gustafsson Ylelle: Opiskelijat pois turhista sivutöistä
Aiotko ottaa lopputilin? Näin teet sen fiksusti
Vartiainen Ylelle: Suomessa pidennettävä työuria
Saksalaisnaisen kokeilu – elänyt yli 16 vuotta ilman rahaa
Sinkku joustaa aina – nyt kesälomia jaettaessa
Pentti Arajärvi pyrkii HOK-Elannon edustajistoon
Hirvittääkö tuleva? Tee oman talouden stressitesti
”Epätyypillinen on tyypillistä työmarkkinoilla”
Hoitajista on nyt pahempi pula kuin lääkäreistä
Professori Ylelle: Ulkomailtakaan ei apua – Suomesta loppuvat kohta hoitajat
Työssä jaksamisen ratkaisua etsitään ”matrix-työstä”
Ministeriö miettii toimenpiteitä HPL:n vuokratyövyyhdissä
Ihalainen: Nollatuntisopimukset eivät reilua työelämää
Työura vauhdissa, tienestit eivät – 1600 euroa kuussa

Uusimmat uutiset

Lisää uutisia

Digitoday

^ Etusivulle

Uutislista | Luetuimmat uutiset

Asuminen | Autot | It-viikko | Jan Hurri | Kolumnit | Markkinointi | Pörssiuutiset | Työ ja elämä | Uutiset | Uutiskommentit | Yrittäjä

Verotiedot
Lue päivän Dilbert
Kommentoimasi uutiset
Tilaa uutiskirjeitä
Tilaa RSS-uutissyöte kännykkääsi
Lähetä palautetta


Digitoday

Siirry Taloussanomien täysversioon