Näistä veloista Kreikka ei selviä

Kreikan valtion veloista, takauksista ja muista sitovista vastuista on vaikea sivullisen saada täyttä selkoa. Se on kuitenkin käynyt kriisin mittaan selväksi, että helleenivaltion piikissä on velkaa rutkasti enemmän kuin se pystyy maksamaan.

Mutta mitä "enemmän kuin pystyy maksamaan" tarkoittaa euroina ja mistä moiset velat ovat peräisin?

Kreikan tapauksessa "enemmän kuin pystyy maksamaan" on Taloussanomien kokoamien tietojen mukaan tällä haavaa jota kuinkin 380 miljardia euroa. Ja korot päälle.

Tuon verran helleenivaltiolla on kontollaan erityyppisiä velka- ja takausvastuita. Summa on suurin piirtein sata kertaa suurempi kuin Kreikalla on kirstun pohjalla rahaa tai ilman uusia hätäluottoja mistään uusina luottoina tiedossa.

Kreikan valtion rahat riittävät juuri ja juuri maaliskuun 20. päivään saakka, jolloin erääntyy maksuun seuraava isohko vanha velkakirja, korkoineen vähän yli 15 miljardia euroa.

Jos tuo maaliskuun eräpäivä menee myttyyn, rojahtaa koko Kreikan velkapyramidi kumoon – ja syntyy ylivoimaisesti suurin valtion kupru ainakin sitten toisen maailmansodan.

Pian kaksi vuotta
hätärahan varassa

Kreikan valtiolta on lyhytaikaisimpia pikavippejä lukuun ottamatta rahoitusmarkkinoille porttikielto. Ilman uutta markkinarahoitusta sen vaihtoehdot ovat käyneet vähiin.

Maaliskuun eräpäivästä se selviää vain, jos se saa uutta hätärahoitusta. Ilman uusia hätäluottoja edessä on vararikko, ja siksi hätärahoituksesta neuvottelevat talouspäättäjät ovat olleet kuin tulisilla hiilillä.

Sopua uusista apurahoista tai niiden ehdoista ei ole vielä syntynyt.

Kreikka on pian kaksi vuotta maksanut vanhoja velkojaan ja julkisen talouden uusia alijäämiään Suomen ja muiden eurovaltioiden sekä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimittaman hätärahoituksen avulla.

Lyhytaikaiset pikavipitkään eivät ole enää pitkään aikaan olleet aitoa markkinarahoitusta, vaan pääasiassa kreikkalaispankkien välittämää ja valtion itse takaamaa keskuspankkirahoitusta.

Aitoa markkinarahoitusta Kreikan valtio on viimeksi saanut vuonna 2009 juuri ennen kuin se tunnusti vuosia jatkuneen velkatilastojen vääristelyn, ajautui velkakriisiin ja kaatui hätärahoituksen varaan.

Ennen kriisiä Kreikalle liikeni velkarahoitusta sitäkin runsaammin. Maaliskuussa erääntyvän velkansa Kreikka otti vuoden 2009 helmikuussa.

Kaikki velat
tuskin mukana

Juuri ennen maan liittymistä euroon 2000-luvun alussa Kreikan valtiolla oli velkaa vajaat 130 miljardia euroa. Valtion velkaisuuden suhdeluku oli noin 110 prosenttia yhden vuoden bruttokansantuotteesta.

Nyt velka- ja takausvastuita on ainakin 380 miljardia euroa, jolla velkaisuuden suhdeluvuksi syntyy ainakin 175 prosenttia viime vuoden bruttokansantuotteesta.

Sana "ainakin" tarkoittaa tässä yhteydessä, että tähän selvitykseen löytyi virallista tilastotietoa 380 miljardin euron velka- ja takausvastuista – ja syntyi epäily, että luvussa eivät ole mukana kaikki valtion velat ja muut rahoitusvastuut.

Epäilyyn antavat aihetta Kreikan valtion ennen kriisiä ja kriisin kuluessa myöntämät toistuvat ja lisäksi poikkeuksellisen suuret virheet velkatilastoissa. EU:n tilastoviranomainen Eurostat on tehnyt Kreikkaan useita erityistarkastuksia ja vaatinut huomattavia korjauksia velkalukuihin Kreikan eurojäsenyyden alusta asti.

Tämän tarkastelun velka- ja takausvastuiden kokonaismäärästä puuttunee esimerkiksi Kreikan asevoimien salaisiksi määriteltyjä asehankintaluottoja. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi leasing-panssareiden rahoituksesta koituvat vastuut.

Velkakirjoilla
suurin osa

Suurin osa helleenivaltion rahoitusvastuista on erityyppisiä velkakirjalainoja ja muita lainoja, joita on yhteensä 360 miljardia euroa. Tästä velkakirjamuotoisia velkoja on noin 275 miljardia euroa.

Maaliskuussa erääntyvä runsaan 14 miljardin euron velkakirja on toisin sanoen vain velkapyramidin huippu. Sen jälkeen on vielä maksamatta toista sataa erillistä velkakirjalainaa ja iso liuta muuntyyppisiä lainoja.

Kaiken kaikkiaan 380 miljardin euron kokonaisvastuista noin 20 miljardia euroa on takauksia, joilla valtio on taannut tarvittaessa maksamaan kreikkalaisten liikepankkien ja muiden yritysten velkoja.

Tämän selvityksen velkaluvut ovat puutteineenkin merkittävästi suurempia kuin kriisiuutisissa usein esiintyvät velkatiedot, jotka usein ovat vanhentuneita tai kuvaavat pelkästään Kreikan valtion velkakirjamuotoisia velkoja.

Kaikkiaan 380 miljardin euron velka- ja takausvastuut perustuvat Kreikan valtiovarainministeriön, Kreikan valtion rahoitusyksikön, Kreikan keskuspankin sekä EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin julkaisemiin tilastoihin, katsauksiin ja raportteihin.

Liian hyvää
ollakseen totta

Kreikan valtion velka on eurovuosina kasvanut voimakkaasti. Tähän ovat vaikuttaneet yhtä hyvin Kreikan valtion kuin sen rahoittajienkin hyväuskoisuus, ahneus ja mahdollisesti myös vilpillisyys.

EU:n talousviranomaisetkaan eivät ole velkaantumista estäneet, vaikka Kreikan liian suuri velka samoin kuin julkisen talouden alituisesti liian suuri alijäämäisyys ovat olleet EU:n tiedossa Kreikan eurojäsenyyden alusta asti.

Rahoitusmarkkinat uskoivat, että euro poisti valuuttakurssi- ja luottoriskit. EU uskoi kasvuihmeeseen. Kreikka uskoi ehkä kumpaankin – ja käytti ainutlaatuista tilaisuutta hyväkseen.

Euromaiden keskuspankki EKP määritteli korkotason kaikille euromaille keskimäärin sopivaksi, mikä tarkoitti Saksalle ja Ranskalle suunnilleen sopivaa mutta Kreikalle ja muille nykyisille kriisimaille aivan liian matalaa korkotasoa.

Pankeille EKP vahvisti vakuusmääräyksillään, että kaikkien eurovaltioiden velkakirjat ovat riskittömiä. Pankeille tilaisuus oli kuin lupa painaa rahaa.

Kreikkaan ja muihin euroalueen "reunavaltioihin" alkoi tulvia suurten EU-maiden suurpankkien välityksellä halpaa lainarahaa kuin saavista kaatamalla.

Tilaisuus oli pankeille ja Kreikalle aivan liian houkutteleva vastustettavaksi. Velkatulva synnytti kangastuksen talouskasvusta – jonka todelliselta olemukselta myös EU ja EKP sulkivat silmänsä.

Vuodesta toiseen
uutta alijäämää

Kymmenen eurovuoden kuluessa Kreikan valtion vastuulla oleva velkamäärä on kasvanut noin kolminkertaiseksi. Samalla velkaisuuden suhdeluku on heikentynyt Japania lukuun ottamatta niin sanotun kehittyneen maailman heikoimmaksi.

Suurin osa vuosikymmenen mittaan kertyneestä uudesta velasta on mennyt vanhojen velkojen maksamiseen ja julkisen talouden käyttömenoihin. Kansanomaisesti sanottuna kyse on suurimmaksi osaksi syömävelasta.

Velka on kasvanut, kun julkisen talouden menot ovat vuodesta toiseen olleet rutkasti tuloja suuremmat.

Kreikan valtion menot ovat kymmenen viime vuoden aikana olleet vuosittain 10–40 miljardia euroa suuremmat kuin valtiolle on kertynyt verotuloja ja muita tuloja. Valtion menot olivat pienimmilläänkin 20 prosenttia ja suurimmillaan melkein 80 prosenttia suuremmat kuin tulot.

Vuoden 2003 alusta viime vuoden loppuun Kreikan valtio on saanut aikaan yhteensä 180 miljardia euroa uutta alijäämää. Tätä mustaa aukkoa helleenivaltio on täyttänyt alituisesti kasvavalla velkarahoituksella.

Nyt tätä samaa mustaa aukkoa ovat täyttäneet vuorostaan Suomi ja muut Kreikan hätärahoittajat.