Tällaiset kriisitoimet ovat kuin Monty Pythonin sketsiä

Brittiläisen tv-viihteen takavuosien hulvattomin hupailuryhmä Monty Python toteutti useita muunnelmia sketsistä, jossa kuolleen papukaijan omistaja kaupitteli hengetöntä lemmikkiä inttäen jo kangistuneen kaijan vain lepäävän.

Euroopan velkakriisissä on enemmän murhenäytelmän kuin hupailun aineksia. Silti kriisin uusimmat vaiheet ja tuoreimmat kriisitoimet ovat kuin suoraan tuosta Monty Pythonin papukaija-sketsistä (jonka yksi varhainen versio videoleikkeenä tämän kirjoituksen lopussa).

Eurovaltioiden velkakriisissä Kreikka on kuin tv-hupailun kuollut papukaija, ja kriisitoimia toteuttavat ja Kreikan vararikon yhä kiistävät talousviranomaiset inttävät sinnikkäästi Kreikan vain lepäävän.

Ja aivan niin kuin sketseissä kuolleen papukaijan kaupittelija yrittää naama vakavana vetää kulloistakin uhriaan höplästä, myös tässä tosielämän muunnelmassa on hyväuskoiset uhrinsa.

Nyt höynäytettäviä ovat Kreikan valtion velkakirjojen haltijat, mutta tätä menoa aivan sama höynäytys odottanee ennen pitkää myös Suomea.

Ensimmäisille höplästä vedettäville valkenee parasta aikaa, että heidän Kreikka-sijoitustensa suojaksi hankkimansa cds-luottojohdannaiset uhkaavatkin erääntyä arvottomina.

Samoin käynee aikanaan Suomen Kreikka-vakuuksille, vaikka Suomi saisi maksettavakseen takaamiaan Kreikka-lainoja.

Näin käy, jos Suomellakin on vastassaan Monty Pythonin papukaijakauppias – ja jos Kreikka on tuolloinkin kuin sketsin papukaija, ei suinkaan kuollut vaan ainoastaan levolla.

Taloushistorian
suurin saneeraus

Kreikan valtio on juuri pannut vireille taloushistorian mittavimman valtion velkasaneerauksen, jossa sen on tarkoitus leikata yksityisten rahoittajiensa saatavista sata miljardia euroa.

Kreikka tarjoaa yksityisille velkojilleen vaihtokauppaa, jossa noin 200 miljardin euron nimellisarvoiset vanhat velkakirjat vaihtuisivat noin sadan miljardin euron nimellisarvoisiin ja entistä pitkäaikaisempiin ja matalakorkoisempiin velkakirjoihin.

Jos tavoite toteutuu, laskee Kreikan yksityisten velkojen nimellisarvo noin 53 prosenttia ja käypä nykyarvo noin 75 prosenttia vanhojen velkakirjojen lainaehtojen mukaisesta nimellisarvosta.

Kreikassa on vireillä mittavampi valtion velkasaneeraus kuin olivat Venäjän vuoden 1998 ja Argentiinan vuoden 2001 kuprut yhteensä.

Erikoista tässä valtiollisten velkakuprujen uudessa ennätyksessä on itse ennätyksen lisäksi se, että virallisen tulkinnan mukaan tämä ennätyskupru ei riko Kreikan valtion lainaehtoja.

Näin ollen Kreikassa on kyllä meneillään taloushistorian mittavin velkasaneeraus mutta ei niin sanottua luottotapahtumaa saati -häiriötä.

Tämä papukaija ei ole kuollut, se vain lepää.

Kreikassa ei merkkejä
luottohäiriöstä

Kreikan velkasaneeraus ja sen toteutustapa ovat kuin suoraan Monty Pythonin papukaija-sketsistä ainakin kolmella perusteella:

1) Kreikan velkasaneeraus on tarkoitus toteuttaa ainakin muodollisesti vapaaehtoisena järjestelynä.

2) Virallisen ilmaisun mukaan kyse on "yksityisten rahoittajien vapaaehtoisesta osallistumisesta vastuiden hallintaan" eikä suinkaan velkasaneerauksesta.

3) Luottojohdannaisten ehtoja ja mahdollisiin luottotapahtumiin liittyviä kysymyksiä tulkitseva finanssijärjestö Isda (International Swaps and Derivatives Association) on juuri tulkinnut, että Kreikassa ei ole merkkejä luottotapahtumasta tai -häiriöstä.

Isdan tulkinta tarkoittaa, että Kreikassa toteutuu suuri määrä luottotappioita ilman niiden varalle solmittujen cds-luottojohdannaisten laukeamista.

Virallinenkin tulkinta voinee toki muuttua, jos tilanne muuttuu, mutta toistaiseksi Kreikassa ei ole ainakaan virallisesti meneillään mitään luottohäiriöön viittaavaa.

Virallisen tulkinnan mukaan tämä papukaija on hengissä ja vain näyttää hengettömältä. Sehän on vain levolla.

Rahoittajille tarjolla
vapaaehtoisia tappioita

Suomi ja muut Kreikkaa "pelastavat" euromaat ovat viime kesästä asti vaatineet, että Kreikan seuraavan "pelastuspaketin" taakasta osa on pantava Kreikan yksityisten rahoittajien kannettavaksi.

Taakanjakotavoitteen rinnalla on ollut toinen ja osin ristiriitainen tavoite toteuttaa taakanjako ainakin muodollisesti vapaaehtoisin järjestelyin. Tällaista vapaaehtoista saneerausta Kreikka parhaillaan yrittää saattaa alulle.

Muodollisen vapaaehtoisuuden tavoitteluun voi olla useita syitä.

Yksi syy voi olla esimerkiksi se, että eurovaltion vararikon myöntäminen eurovaltion vararikoksi olisi euroalueen ja EU:n johtajille äärimmäisen noloa.

Eurovaltion vararikkoa voi olla mahdoton myöntää esimerkiksi siitä syystä, että samaiset talousviranomaiset ovat määritelleet eurovaltioiden velkakirjat virallisesti riskittömiksi sijoituskohteiksi. Kreikkaa myöten.

Toinen tärkeä syy toteuttaa Kreikan velkasaneeraus muodollisesti vapaaehtoisin toimin lienee se, että europäättäjät eivät lainkaan pidä "cds-pelureista".

Cds-sopimusten haltijat saisivat hyvitystä ja hyötyä, jos Kreikan velkasaneeraus olisi velkasaneeraus eikä vain "vapaaehtoista vastuiden hallintaa". Mutta nytpä jäävät hyvitykset "pelureilta" saamatta.

Koska tämä papukaija ainoastaan lepäilee.

Luottotappioiden
yllättävä uusjako

Kreikan valtion velkasaneerauksen kiistämisellä ja mitä ilmeisimmän luottohäiriön väittäminen muuksi ei ole pelkästään koominen kommellus eivätkä nämä kriisitoimet ole tv-viihdettä vaan täyttä totta.

Kreikan velkasaneerauksen toteutustavalla on kymmenien miljardien eurojen arvoisia välittömiä ja mahdollisesti jopa satojen miljardien eurojen epäsuoria vaikutuksia.

Velkasaneerauksen myöntäminen tai kiistäminen ei vaikuta välikohtauksesta välittömästi koituvien tappioiden määrään vaan siihen, mitkä markkinaosapuolet noita tappioita kärsivät – ja mitkä niiltä säästyvät.

Saneerauksen toteutustavasta riippuu, laukeavatko Kreikan valtion luottohäiriöiden varalle solmitut cds-luottojohdannaiset (credit default swap) vai eivätkö ne laukea. Toistaiseksi vaikuttaa, että eivät laukea.

Koska saneeraus leikkaa Kreikan valtion velkakirjojen arvoa, koituvat kaikki tappiot ensi alkuun niiden pankkien ja muiden sijoittajien kärsittäviksi, joilla on hallussaan noita saneerattavia velkakirjoja.

Osa velkakirjojen haltijoista on kuitenkin suojautunut juuri tällaisten luottotappioiden riskeiltä. Tämä on ollut mahdollista varta vasten tätä tarkoitusta varten solmittujen cds-luottojohdannaisten avulla. Tai niin ainakin piti olla.

Kreikan valtion luottotappion varalle otettu cds-suoja on vähän kuin papukaijan henkivakuutus – josta ei korvauksia tipu niin kauan kuin papukaija vain lepää.

Luottohäiriön kiistäminen
vesittää cds-sopimuksia

Karkeasti pelkistäen cds-luottojohdannaisten tarkoitus on, että sopimuksen ostaja saa sopimuksen tarkoittamista luottotappiosta korvausta, ja sopimuksen myynyt osapuoli joutuu pulittamaan tuon korvauksen.

Luottojohdannaiset toisin sanoen siirtävät luottotappioriskejä markkinaosapuolten kesken niin kuin nämä tahtovat ja vapaaehtoisin yksityisoikeudellisin sopimuksin keskenään sopivat.

Jos Kreikan saneeraus toteutuu cds-sopimusten laukeamatta niin kuin Kreikka ja muut euromaat haluavat, voivat Kreikka-cds:t erääntyä jopa arvottomina.

Tämä tarkoittaisi odottamattomia tappioita sellaisille sijoittajille, jotka ovat hyväuskoisesti luottaneet hankkimaansa cds-suojaan ja sitkeästi pitäneet Kreikka-lainoja hallussaan.

Vastaavasti cds-suojan myyjille tällainen käänne olisi onnenkantamoinen. Ne säästyisivät maksamasta niitä korvauksia, joita olivat cds-sopimuksia myydessään luvanneet maksaa.

Kreikan valtion velkasaneeraus ja sen toteutustapa vaikuttaa bruttoarvoltaan yli 50 miljardin euron Kreikka-cds-sopimusten kantaan. Välilliset vaikutukset voivat koskea kaikkien eurovaltioiden yhteensä yli 800 miljardin euron nimellisarvoista cds-kantaan.

Noiden summien verran cds-sopimusten myyjät ovat luvanneet pulittaa salkkujensa suojaajille ja muille cds-suojan ostaneille siinä tapauksessa, että sopimusten tarkoittamia luottohäiriöitä sattuu. Ei vain oikeasti vaan myös virallisesti.

Mutta mitäs moisista summista niin kauan kuin papukaija ainoastaan lepää.

Miten käy vakuuksien,
jos Kreikka vain lepää?

Suomelle Kreikan velkasaneerauksella ja sen toteutustavalla on aivan omanlaisensa merkitys. Meneillään voi olla opettavainen ennakkotapaus.

Suomella ei ole omien Kreikka-riskiensä turvana cds-sopimuksia vaan salaisia vakuuksia. Pohjimmiltaan Kreikka-vakuuksien on tarkoitus tarjota Suomelle aivan samanlaista suojaa kuin Kreikka-sijoittajat uskoivat saavansa cds-sopimuksista.

Tähän mennessä Kreikan valtiolle parin viime vuoden kuluessa annettujen tukiluottojen ehtoja on huojennettu useita kertoja tuntuvasti eikä Kreikka ole täyttänyt luottojen alkuperäisiä ehtoja.

Kreikka ei ole suinkaan rikkonut alkuperäisiä lainasopimuksia. Se on saanut huojennuksia uusien lainaehtojen muotoiluin ja vanhojen ehtojen muutoksin.

Suomi on ottanut itse osaa Kreikka-luottojen ehtojen huojentamiseen ja hyväksynyt sopimusten muutokset. Suomi on myös mukana patistamassa Kreikkaa yksityisten velkojen mittavaan saneeraukseen muodollisia luottohäiriöitä vältellen.

Niinpä sen ei pitäisi aikanaan olla Suomelle suuren suuri yllätys, että Kreikka-riskiä voi vakuuksista huolimatta langeta Suomen maksettavaksi. Riittää, että Kreikka ei virallisesti riko lainasopimuksiaan vaan kiertää niitä tai saa niihin huojennuksia.

Jos taloushistorian suurin velkasaneeraus sujuu ilman luottohäiriötä, löytynee keinot yhden salaisen vakuussopimuksenkin kiertämiseen.

Ja sitä paitsi: viis vakuuksista niin kauan kuin papukaija vain lepää.