Siirry Taloussanomien täysversioon

Asiantuntija: Kreikalle helpotusta - mutta vain hetkeksi

Kuva: Lehtikuva

09.03.2012 12:15 Kreikan velkakirjojen vaihto-ohjelman läpimeno tuo velkakriisiin helpotusta, mutta todennäköisesti vain hetkeksi. Näin uskoo OP-Pohjolan pääekonomisti.

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi, että yksityisten sijoittajien asettuminen Kreikan velkakirjojen vaihtotarjouksen taakse tuo maan vaikeaan tilanteeseen väliaikaista helpotusta, mutta pidemmän aikavälin kehitys on edelleen sumun peitossa.

– Troikka tekee tarkastuksia kolmen kuukauden välein ja näiden ponnistusten jälkeen näkisin, että kreikkalaiset pyrkivät täyttämään asetetut kriteerit. Vaalit ovat kuitenkin tulossa ja vielä ei tiedetä, mitä ne tuovat mukanaan, Heiskanen sanoi Taloussanomille.

Yksityissijoittajien velkakirjavaihdon oli onnistuttava, jotta väliaikainen vakausmekanismi ERVV voi antaa Kreikalle hätärahoitusta ja jotta uusi 130 miljardin euron suuruinen Kreikka-tukipaketti voisi saada lopullisen hyväksynnän.

Järjestelyillä Kreikan velkasuhde aiotaan painaa tavoiteltuun 120 prosenttiin. Tämän tavoitteen toteutuminen jää nähtäväksi.

Kreikan väliaikainen hallitus on lykännyt aikaistettuja parlamenttivaaleja huhti-toukokuun vaihteeseen, jotta pelastuspakettiin kuuluva velkakirjojen vaihto-ohjelma ehditään toteuttaa.

– Sujuuko talouden kehitys siten kuin on oletettu, on oma kysymyksensä. Vaikka vaaleistakin selvittäisiin, voidaan joutua puolen vuoden päästä toteamaan, että talous on sellaisella uralla, ettei tavoite velkasuhteesta ei täyty. Luulen, että aika vähissä on niiden osuus, jotka laittaisivat päätään pölkylle sen puolesta, että Kreikka tulee pääsemään velkasuhteeseen, vaikka mahdotonta se ei ole.

Heiskasen mukaan Kreikan valtion paluu korkotasoltaan kestävän markkinarahoituksen piiriin on ”enemmän vuosikymmenten kuin vuosien asia”.

– Kreikan on toimijana hyvin vaikea palata siihen asemaan, mikä sillä aikaisemmin oli. Kreikan pitäisi näyttää, että se on taloudessaan kasvu-uralla ja velka on saatu painettua kenties alle sadan prosentin. Vaaditaan selkeitä näyttöjä, jotta vähänkään varovaisempi sijoittaja lähtisi mukaan.

Jatkossa Kreikan rahoitus siirtyy käytännössä ERVV:n harteille ja yksityisten sijoittajien on vaikea enää hyötyä uusista velkajärjestelyistä.

”Luottoriskivakuutukset
laukeavat”


Aamulla kerrottiin, että Kreikan velkajärjestelyn hyväksyneiden osuus on 83,5 prosenttia yksityisten sijoittajien hallussa olevista velkakirjoista, kun Kreikan ja sen rahoittajien vaatimus oli, että osallistumisasteen pitäisi olla vähintään 75 prosenttia.

Kreikan hallituksen esittämä niin sanottujen yhteistoimintalausekkeiden aktivointi, jolla Kreikka aikoo paimentaa loppujakin sijoittajia vaihto-ohjelman taakse merkinnee cds-luottoriskivakuutusten laukeamista.

Tähän asti alan järjestö International Swaps and Derivatives Association eli ISDA on ollut sitä mieltä, että Kreikan maksuhäiriön varalta otetut luottoriskivakuutukset eivät vaihtotarjouksen myötä automaattisesti laukeaisi.

– Asiasta päättää lopullisesti ISDA, mutta käsitykseni on se, että ne tulevat laukeamaan, Heiskanen sanoi.

Laajaa keskustelua on herättänyt se, että laukeavista luottoriskivakuutuksista hyötyisivät velkakirjoja keinottelumielessä hankkineet sijoittajat, jotka jättäytyivät tahallaan vaihtotarjouksen ulkopuolelle.

Tosin Kreikka on pidentänyt kansainvälisen lain alaisten velkakirjojen vaihto-ohjelman takarajaa 23. maaliskuuta asti. Näissä kreikkalaisen lainsäädännön ulkopuolella olevia velkakirjoissa on kreikkalaisobligaatioita vahvemmat lainaehdot, joten niitä epäillään päätyneen juuri keinottelijoiden haltuun.

Sinänsä Kreikan luottoriskivakuutukset eivät edusta suurta rahoituserää, sillä jäljellä olevien luottoriskivakuutusten arvo on reilut kolme miljardia dollaria eli noin 2,4 miljardia euroa.

– Vakuutuksia ostaneet hyötyvät niistä, mutta tiedossa ei ole, keillä kaikillaan niitä on salkussaan. Laukeamisessa on se hyvä puoli, että sijoittajat voivat ajatella jatkossakin, että vastaavissa tapahtumissa jatkossakin luottoriskivakuutukset tarjoaisivat todellista suojaa, Heiskanen sanoi.

Sami Noponen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen-lisenssillä.

Lähetä kaverille
Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä

Keskustelua uutisesta

Lue kommentteja ja osallistu (37)

Lisää aiheesta
Suurpankki: Mitäs sitten, jos Kreikka kaatuisikin?
Ekonomisti: EKP-järjestelmässä on kauhea vinoutuma
Lähteet: Osa Kreikan omista velkojista luistaa talkoista
Portugali aikoo takaisin lainamarkkinoille ensi vuoden syksyllä
Sijoittajat näyttivät Kreikan tarjoukselle vihreää valoa
Rehn "erittäin tyytyväinen" Kreikan velkakirjavaihtoon
Venizelos suosittelee: Pakkokeinot käyttöön
Juncker: "Ehdot täytetty, tukipaketti voidaan hyväksyä"
Schäuble: Kreikka täytti ehdot, tuesta päätetään ensi viikolla
Fitch: Kreikka on nyt "rajoitetusti maksukyvytön"
Kreikan hallitus ottaa pakkokeinot käyttöön
Lagarde suunnittelee: 28 miljardia Kreikalle
Kolmas tukipaketti Kreikalle "hyvin realistinen"
Kreikan toivot: "Koko luokka aikoo muuttaa Ruotsiin"
Kreikan velkavakuutusten loppulasku 1,9 miljardia
S&P: Kreikka voi tarvita uuden velkajärjestelyn
Näinkö kreikkalaiset olisi saatu ottamaan vastuuta?
Nyt paljastui, kuka kääri Kreikka-potin veroparatiisiin
EU: Troikka palaa Kreikkaan vasta kun maassa on uusi hallitus

Uusimmat uutiset

Lisää uutisia

Digitoday

^ Etusivulle

Uutislista | Luetuimmat uutiset

Asuminen | Autot | It-viikko | Jan Hurri | Kolumnit | Markkinointi | Pörssiuutiset | Työ ja elämä | Uutiset | Uutiskommentit | Yrittäjä

Verotiedot
Lue päivän Dilbert
Kommentoimasi uutiset
Tilaa uutiskirjeitä
Tilaa RSS-uutissyöte kännykkääsi
Lähetä palautetta


Digitoday

Siirry Taloussanomien täysversioon