Suomi-pomo saisi lisää liksaa ulkomailla

Suomalaispomo tienaa suunnilleen saman verran kuin kollegansa Ruotsissa ja Norjassa. Tienestit kuitenkin häviävät Saksan, Ranskan ja muiden isojen Keski-Euroopan maiden pomoille.

Suomessa toimitusjohtaja saa palkkoineen ja kannustimineen 1—056—000 euron vuositulot yrityksessä, jolla on liikevaihtoa muutama miljardi ja työntekijöitä noin 10—000. Ruotsissa summa on vain 2—000 euroa pienempi.

Saksassa, Sveitsissä ja Englannissa sen sijaan ylittyy 2—500—000 euron raja. Summat ovat mediaanituloja kansainvälisen konsulttiyhtiö Hay Groupin tiedoista viime vuodelta.

Jos katsotaan pelkkää palkkaa, voittaja on Venäjä. Siellä toimitusjohtajan mediaanipalkka samassa vaativuusluokassa on 1—946—000 euroa. Venäjältä ei ole saatavissa kannustintietoja.

–—Se on vähän sellainen villi länsi. Siellä ei ole hyviä hallintotapoja, ja kovan luokan johtajista on puutetta, sanoo Hay Groupin toimitusjohtaja Juhani Ruuskanen.

Venäjän palkka lyö jopa Yhdysvallat, jossa pomo tienaa yhtä suuressa firmassa yhteensä 1—495—000 euroa kannustimien kanssa. Yhdysvaltojen vertailuarvoa nakertaa valuuttakurssiero ja pari heikkoa viime vuotta.

Ruuskasen mukaan Yhdysvalloissa palkat myös suurentuvat reippaasti isomman kokoluokan yrityksissä, joita Suomessa ei edes ole ehkä Nokiaa lukuun ottamatta.

Palkoissa Suomi
on kirinyt

Toimitusjohtajan tienestit muodostuvat usein peruspalkasta, bonuksista sekä erilaisista kannustimista, kuten optioista. Kun katsotaan pelkkiä palkkoja, Suomi on kivunnut vähitellen lähemmäs Keski-Euroopan tasoa.

–—10 vuotta sitten suomalaisten johtajien peruspalkat olivat jotain puolet tai alle puolet eurooppalaisten johtajien palkoista. Nyt ollaan päästy siihen, että erot eivät ole peruspalkan osalta merkittäviä, Ruuskanen sanoo.

Yksi syy tasoittumiseen on se, että suomalaiset firmat ovat kansainvälistyneet ja palkat sen myötä.

Konsulttiyritys VIA Groupin toimitusjohtaja Tero J. Kauppinen ennustaa, että muutos jatkuu.

–—Maailmalla esimerkiksi Yhdysvalloissa on sillä tavalla markkinataloutta, että johtajat ovat kuin valioliigan jalkapalloilijat Englannissa: kun ostetaan hyökkääjä, sille on hintansa. Tällaista markkinaa Suomessa ei vielä ole, mutta se on tulossa, Kauppinen sanoo.

Viimeisen parin vuoden aikana Suomen palkat ovat kuitenkin kasvaneet hitaammin, jopa pudonneet. Tämä johtuu lähinnä talouden taantumasta.

–—Olemme ehkä vähän jääneet jälkeen palkkakehityksestä Euroopassa, vaikka sielläkin on ollut vähän samanlainen taloustilanne, Ruuskanen sanoo.

Tavoitepalkkiot
tiukassa

Palkan lisäksi toimitusjohtaja saa yleensä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimia. Lyhyen aikavälin kannustimiin kuuluvat bonukset ja tavoitepalkkiot, jotka määräytyvät vuoden tuloksen perusteella. Pitkän aikavälin kannustimia ovat optiot ja osakeohjelmat.

Kannustinpalkkiot ovat Suomessa Ruuskasen mukaan vielä merkittävästi alemmat kuin Keski-Euroopassa. Lyhyen aikavälin kannustimet ovat kuitenkin kirineet: viisi vuotta sitten niitä maksettiin keskimäärin 40 prosenttia palkasta ja nyt 70 prosenttia.

Tavoitepalkkiot jäävät kuitenkin Suomessa usein muita pienemmiksi, koska tavoitteet ovat korkealla. Ne eivät usein täyty ainakaan kokonaan.

–—Suomalainen ominaispiirre on, että hallitukset asettavat aika tiukat tavoitteet suomalaiselle johdolle, Ruuskanen sanoo.

Pitkän aikavälin kannustimet ovat Suomessa noin 70 prosenttia palkasta, kun Euroopan mediaani on 86 prosenttia. Englannissa, Ranskassa ja Saksassa prosentit liikkuivat jo 115–123 välillä. Eroa kasvattaa se, että Suomessa prosentti lasketaan pienemmästä peruspalkasta.

Pitkän aikavälin kannustinprosentit näyttäisivät Ruuskasen mukaan olevan Suomessa kasvussa.

–—Mitä olen kuullut puhuttavan, pitkän aikavälien ohjelmissa puhutaan jopa sadasta prosentista ja yli, Ruuskanen sanoo.

Kannustavatko optiot
keplotteluun?

Isot kannustimet eivät välttämättä kannusta ajamaan firman todellista etua, uskoo toimitusjohtaja Tero J. Kauppinen.

–—Hyvin moitittavaakin on, että kun kannustin on sidottu yrityksen markkina-arvoon, toimiva johto rupeaa seuraamaan sitä. Silloin katse jää ”pois pallosta” eli yrityksen todellisesta toiminnasta.

Ruvetaan keinotekoisesti vaikuttamaan markkina-arvoon, Kauppinen sanoo.

Surullinen esimerkki seurauksista on amerikkalaisen energiayhtiö Enronin tapaus, jossa kirjanpitokikkailujen takia kaatui lopulta koko firma.

Kauppisen mielestä markkina-arvoa parempi menestymisen mittari olisi Return On Invested Capital  -tunnusluku (ROIC) eli sijoitetun pääoman tuotto.

Palkitsemisten suhteen asenteet ovat Kauppisen mukaan Suomessa terveemmät kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. –—Suomessa näen hyvin paljon sellaista asennetta yrityksissä ja ylimmässä johdossa, että tehtäväni on saada organisaatio onnistumaan, ja jos onnistun, tulee hyvää minullekin. Jenkeissä taas on paljon suoraviivaisempaa ja lyhytjänteisempää. Se aiheuttaa ongelmia.

Tulevaisuudessa palkkioiden asettelussa osataan ehkä olla viisaampia. Kauppisen mukaan kunnolliset palkkiot toimitusjohtajille ovat joka tapauksessa yrityksen omistajien etu.

–—Pitää olla sellaisia kilpailukykyisiä kavereita yritysten johdossa, jotka kelpaavat muillekin. Yhden henkilön vaihtuminen huipulla voi muuttaa koko yrityksen suunnan. Jos johtaja on kyvykäs, koko yrityksellä on paremmat mahdollisuudet, jos ei, se on suurin virhe, mikä voidaan tehdä, hän pohtii.

Palkitsemisessa on silti huomioitava sosiaaliset näkökohdat.

–—Jos tulos tehdään alentamalla työntekijöiden palkkoja, onko silloin johto oikeutettu bonuksiinsa?

Näin huippupomot
tienaavat Suomessa

Suomalaispomoista eniten tienaa tunnetusti Nokian Stephen Elop. Hänelle toimitusjohtajan pesti toi viime vuonna yhteensä 7 940 000 euron kokonaiskorvauksen.

Huonosti ei mene monella muullakaan. Stora Enson Jouko Karvinen tienasi palkkoineen ja lisineen 4 303 000 euroa ja UPM:n Jussi Pesonen 4 155 000 euroa.

Katso alla olevasta taulukosta 22 suomalaisfirman toimitusjohtajien palkat ja lisät. Luvut perustuvat yhtiöiden vuosikertomuksista ja taloudellisista katsauksista saatuihin tietoihin.