Siirry Taloussanomien täysversioon
Juuri nytItella aloittaa yt-neuvottelut – vähennystarve jopa 319

Suomen pankit oletettua hauraammassa kunnossa

Kuva: Laura Oja

23.04.2012 06:09 Suomen pankkisektori on euroalueen heikoin. Tämä selviää, kun vertaa Suomen Pankin tilastoja suomalaispankkien kunnosta muiden euromaiden pankkisektoreihin. Vaikka tilastoihin liittyy monta muttaa, on suomalaispankkien tila kerrottua heikompi.

Suomen pankkisektori ei ole niin hyvässä kunnossa kuin viranomaiset antavat ymmärtää. Jos Suomen pankkisektorin vertailukohtana pitää muuta euroaluetta, käy ilmi, että keskeisillä tunnusmittareilla Suomen pankit ovat heikommassa kunnossa kuin pankit muualla euroalueella.

Suomen Pankin sivuilta löytyy tilastomateriaalia euroalueen rahalaitoksista. Tilastoista on jätetty ulkopuolelle eurojärjestelmä eli euroalueen keskuspankit.

Tilastoissa kunkin maan pankkisektoria käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Suomessa toimiviksi pankeiksi lasketaan tilastoissa kaikki Suomea kotipaikkanaan pitävät pankit, kuten esimerkiksi Nordea Suomi.

Näissä tilastoissa suomalaispankeilla ei ole syytä riemuun.

Niukasti
pääomia


Kun vertailee euroalueen rahalaitosten tasetta, omia varoja, talletuksia ja antolainausta, käy ilmi, että Suomi sijoittuu viimeiseksi useimmilla mittareilla.

Helmikuun lopun lukujen mukaan Suomen pankkisektorilla on omia varoja suhteessa taseeseen 4,3 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo on 6,7 prosenttia. Suomi on vertailussa viimeinen. Päästäkseen euroalueen keskiarvoon pitäisi Suomen pankkisektorilla olla omia varoja 14,8 miljardia euroa enemmän.

Pankit toimivat niukoilla pääomilla myös muun muassa Saksassa ja Belgiassa. Saksalaispankeilla on omia varoja suhteutettuna taseeseen 4,7 prosenttia. Belgialaispankeilla vastaava luku on 4,8 prosenttia.

Euroopan ”vahvojen maiden” pankkisektori vaikuttaa näin olevan muita maita niukemmin pääomitettu. Luvut valottavat kuitenkin Nordean hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin helmikuussa Helsingin Sanomille antamaa lausuntoa, jossa hän totesi Saksan pankkijärjestelmän olevan läpimätä.

Suuri tase
talletuksiin nähden


Suhteuttamalla suomalaispankeissa olevia talletuksia taseeseen voi sanoa, että Suomen pankkisektorilla on puolet vähemmän talletuksia kuin euroalueella keskimäärin. Talletusten ja taseen suhde on Suomessa 25,7 prosenttia, kun euroalueen keskiarvo on 51,3 prosenttia.

Suomen jälkeen seuraavaksi pienin talletusten ja taseen suhde on finanssikeskuksena tunnetussa Maltassa sekä Hollannissa. Maltalla talletuksia on 35,5 prosenttia suhteessa taseeseen, Hollannissa 41,5 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Kreikassa vastaavat luvut ovat 54,3 ja 51,9 prosenttia.

Rahalaitosten taseella tarkoitetaan kaikkia niiden saamisia ja velkoja yhteensä.

Vähän
talletuksia


Vastaavia lukuja saa, kun vertaa pankkien antolainausta ja talletuksia. Euroalueen keskiarvo on 106,9 prosenttia, eli euroalueella annetaan lainaa hieman enemmän kuin mitä talletuksia on pankeissa. Suomessa antolainauksen ja talletusten suhde on 169,3 prosenttia.

Seuraavaksi vivutetuin luku löytyy Hollannista, jossa antolainauksen ja talletusten suhde on 124,9 prosenttia. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa vastaavat luvut ovat 105,0 ja 110,6 prosenttia.

Jos luvut kääntää toisinpäin ja vertaa talletuksia antolainauksiin, on euroalueen keskiarvo 93,5 prosenttia ja Suomen pankkisektorin lukema 59,1 prosenttia. Jotta Suomi pääsisi euroalueen keskiarvoon, pitäisi Suomessa olla talletuksia 92,4 miljardia euroa enemmän.

Ei altistumista
kriisimaiden velkakirjoille


Suomen pankkisektori vaikuttaa olevan euroalueen heikoin. Kaikilla kolmella mittarilla taakse jäävät niin kriisimaat kuin euroalueen vakaat valtiotkin. Muutamia huomioita on kuitenkin syytä tehdä.

Suomen pankkisektori ei ole samalla tavalla altistunut ylivelkaantuneiden maiden lainapapereille kuin esimerkiksi Saksan, Ranskan tai kriisimaiden pankkisektorit. Tältä osin suomalaispankit ovat vakaammassa asemassa kuin monen muun maan pankit.

Lisäksi on syytä pitää mielessä, että esimerkiksi Kreikan pankkisektorin tilasta kertovat luvut voivat olla todellisuudessa tilastoarvoja heikompia.

Suomen pankkisektorin tase on puolestaan kasvanut suhteellisesti enemmän kuin useimmissa euromaissa viimeisen vuoden aikana. Samalla suomalaispankkien velat euroalueen ulkopuolelle ovat kasvaneet yli kolmekymmentä miljardia euroa, vaikka ovatkin laskeneet viimeisen kahden kuukauden aikana.

Taseen ja euroalueen ulkopuolisten velkojen kasvua voi selittää suomalaisen pankkisektorin asema osana pohjoismaista pankkisektoria.

Suomalaispankit, kuten Nordea ja Sampo Pankki, ovat osa pohjoismaisia pankkikonserneja, jotka toimivat euroalueen ulkopuolisissa Tanskassa ja Ruotsissa.

On myös muistettava, että Suomen Pankit tilastot ovat nimellislukuja, eli niitä ei ole painotettu millään tavoin. Esimerkiksi Finanssivalvonta laskee pankkien vakavaraisuutta riskipainotetuilla luvuilla.

Tilastoissa ei ole huomioitu myöskään sitä, että kaikki pankit eivät ole samanlaisia, vaan esimerkiksi pieni osuuspankki ja kansainvälisillä markkinoilla toimiva suuren konsernin emopankki ovat hyvin erilaisia keskenään. Suurten pankkien tasetta kasvattaa esimerkiksi niiden käymä johdannaiskauppa.

Rahoitustilanne
haavoittuvainen


Kaikesta huolimatta tilastot kertovat, että suomalaispankeilla ei mene niin hyvin kuin väitetään. Suomen pankkisektorin euroalueen ulkopuolisten velkojen ja antolainauksen suhde on lähes kolminkertainen verrattuna euroalueen keskiarvoon. Suomen pankkisektori vaikuttaisi siis olevan paitsi euroalueen heikoin myös muita euromaita haavoittuvaisempi euroalueen ulkopuolisille tapahtumille.

Tähän myös Suomen rahalaitosten valvontaviranomainen Finanssivalvonta (Fiva) puuttui huhtikuun alussa julkaisemassa raportissaan.

– Vaikka toimintaympäristön tilanne on parantunut, sen Suomen finanssisektorille aiheuttamat riskit ovat edelleen merkittäviä ja edellyttävät valvottavilta hyvää varautumista. Eurooppalaisen velkakriisin ratkaiseminen on edelleen olennainen tekijä myös suomalaisten toimijoiden riskiaseman kannalta. Eniten kriisi vaikuttaa pankkien varainhankinnan saatavuuteen, vakuutussektorin sijoitustuottoihin ja vakavaraisuuteen sekä talouskasvun mahdollisen heikkenemisen kautta laajasti koko finanssisektoriin, Fivan johtaja Anneli Tuominen sanoi tiedotteessa.

Fiva myös sanoi Suomen pankkien vakavaraisuuden olevan hyvällä tasolla. Suomen Pankin tilastot eivät tue Fivan raporttia.



Suomen ja euroalueen rahalaitosten tunnuslukuja


MaaTase (mrd. €)Omat varat (mrd. €)Talletukset (mrd. €)Antolainat (mrd. €)Velat euroalueen ulkopuolelle (mrd. €)
Euroalue33721,82265,417287,918483,33839,1
Saksa8526,0401,04627,54858,1790,1
Ranska8471,8496,43954,94372,4820,0
Italia4136,4392,42219,52459,4157,1
Espanja3665,6379,62307,12230,8229,6
Hollanti2456,5116,81019,91376,1527,3
Irlanti1260,9126,4535,3481,0395,8
Belgia1179,257,0674,4544,7163,7
Luxemburg1016,753,2450,9446,4328,8
Itävalta1003,690,9549,4609,984,2
Suomi615,726,5158,5268,3149,9
Portugali583,343,0347,9325,868,7
Kreikka490,344,9254,7322,361,5
Kypros132,812,177,280,532,2
Slovakia60,38,143,538,92,9
Slovenia52,04,237,138,12,3
Malta51,610,518,315,921,2
Viro18,92,311,914,74
MaaOmat varat/ tase (%)Talletukset/ tase (%)Antolainaus/ talletukset (%)Talletukset/ antolainaus (%)Velat euroalueen ulkopuolelle/ antolainaus (%)
Euroalue6,751,3106,993,520,8
Saksa4,754,3105,095,316,3
Ranska5,946,7110,690,518,8
Italia9,553,7110,890,26,4
Espanja10,462,996,7103,410,3
Hollanti4,841,5134,974,138,3
Irlanti10,042,589,9111,382,3
Belgia4,857,280,8123,830,1
Luxemburg5,244,399,0101,073,7
Itävalta9,154,7111,090,113,8
Suomi4,325,7169,359,155,9
Portugali7,459,693,6106,821,1
Kreikka9,251,9126,579,019,1
Kypros9,158,1104,395,940,0
Slovakia13,472,189,4111,87,5
Slovenia8,171,3102,797,46,0
Malta20,335,586,9115,1133,3
Viro12,263,0123,581,027,2
Lähde: Suomen Pankki

Johannes Niemeläinen

Teksti on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen-lisenssillä.

Lähetä kaverille
Jaa Facebookissa
Jaa Twitterissä

Keskustelua uutisesta

Lue kommentteja ja osallistu (138)

Lisää aiheesta
Eurokriisi ei kolhinut Suomen pankkeja loppuvuonna
Raportti varoittaa: Pankeilla liian paljon lainaa Suomessa
Fiva: Suomen finanssisektorin riskit edelleen merkittävät
Pitääkö pankit pakottaa jakamaan käteistä lailla?
Viranomainen: Pankkien asuntolaina vaarallisen halpaa
Kurssimanipulaatioiden epäilyt yli kaksinkertaistuivat
SP: Suomalaispankit ovat yhä varoissaan
Sampo Pankki aloittaa yt:t – vähentää esimiehiä
Fiva: Suomen finanssialan tilanne vakaa
Suomen finanssialan suurin haavoittuvuus selvitettiin
"Pankkitesti onnistui, nyt sama Euroopassa"
Velkaiset suomalaiset pelottavat IMF:ää
Sijoittajat maksoivat lainatakseen Tanskalle
EVM:n vahvuus halutaan vivuttaa jopa 2000 miljardiin euroon
Pankkiirit ovat alastomia "uusien vaatteidensa" alla

Uusimmat uutiset

Lisää uutisia

Digitoday

^ Etusivulle

Uutislista | Luetuimmat uutiset

Asuminen | Autot | It-viikko | Jan Hurri | Kolumnit | Markkinointi | Pörssiuutiset | Työ ja elämä | Uutiset | Uutiskommentit | Yrittäjä

Verotiedot
Lue päivän Dilbert
Kommentoimasi uutiset
Tilaa uutiskirjeitä
Tilaa RSS-uutissyöte kännykkääsi
Lähetä palautetta


Digitoday

Siirry Taloussanomien täysversioon