Talouskriisistä on seurannut asuntovelkaisille myös mannaa, sillä asuntolainojen viitekorko on laskenut koko vuoden.
Kesäkuun alussa
Euroopan keskuspankki EKP päätti pitää ohjauskorkonsa ennätysmatalalla tasollaan yhdessä prosentissa. Ohjauskoron taso näkyy suomalaisten asuntolainojen keskeisessä viitekorossa
12 kuukauden euriborissa.
Korkotason lasku on kuitenkin ollut niin kovaa, että asuntovelallisen saattaa olla jo syytä tarkistaa, millainen vaikutus sillä on omaan verotukseen. Monessa kotitaloudessa kun korkovähennyksen määrä kun saattaa jäädä odotettua pienemmäksi.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja
Teemu Lehtinen muistuttaa, että asuntovelallisen on helppo tarkistaa, uhkaako kriittinen raja tulla vastaan. Ensin on kuitenkin hyvä muistaa, millä perusteilla asuntolainan verovähennys lasketaan.
Vähennyksiä
veroihin
Vakituisen kodin hankkimiseen tai peruskorjaukseen otetun lainan korkokulut voi vähentää verotuksessa. Lähtökohtaisesti korot vähennetään vuokratulojen kaltaisista pääomatuloista.
Veronmaksajien Lehtinen huomauttaa, että parin seuraavan vuoden aikana korkovähennyksen kattavuuteen on tulossa muutoksia.
Tämän vuoden alussa täysimääräistä korkovähennystä laskettiin lainan osalta 85 prosenttiin, ja ensi vuonna osuus laskee edelleen 80 prosenttiin. Vuonna 2014 korkokuluista saa vähennettyä enää kolme neljäsosaa.
Mikäli pääomatuloja ei ole, vähennetään korkokuluista 30 prosenttia ansiotuloverotuksesta. Vähennykset tehdään alijäämähyvityksenä, jolle on laissa asetettu 1 400 euron henkilökohtainen yläraja.
Lapset nostavat enimmäisrajaa siten, että ensimmäisestä lapsesta summaa korotetaan 400 eurolla. Yli kahden lapsen perheessä lapsikorotus on 800 euroa.
Vanhempien ja kahden lapsen perhe voi siis vähentää ansiotuloverotuksessa korkeintaan 3 600 euroa. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei perheellä ole pääomatuloja ja asuntolainan korkokulut ylittävät 14 000 euroa.
Koskee 1,4
miljoonaa
Verohallinnosta kerrotaan, että viime vuoden lopussa 1,4 miljoonalla suomalaisella oli asuntovelan korkomenoja. Korkojen kokonaissumma oli 1,2 miljardia euroa.
Lainan korkokulut voidaan huomioida suoraan veroprosentissa, minkä vuoksi vuoden alussa laskettu verokortin lukema saattaakin monella asuntovelallisella olla liian pieni.
Mikäli oma veroprosentti perustuu yhä aiempaan arvioon saatavasta korkovähennyksestä, prosentti onkin syytä tarkistaa uudemman kerran.
Teemu Lehtinen ei kuitenkaan pidä korkojen vaikutusta ennakonpidätysprosenttiin kovin merkittävänä ongelmana.
– Luulen, että suurin osa velallisista kuitenkin muistaa tarkkailla veroprosenttiaan. Tärkeämpää on, että velkasumma on kohtuullinen. Toisaalta, vaikka mätkyjä kertyisikin, tulevat ne kuitenkin kahdessa erässä, Lehtinen sanoo.
– Kannattaa myös muistaa, että korkojen laskun ohella kehitys voi olla myös päinvastaista, jolloin ennakonpidätysprosenttia on syytä laskea. Tällaista ei kuitenkaan ole näkyvissä moneen vuoteen.
Uusimmat uutiset
