Kun Kreikan tukipaketin ehdoista päätettiin vuosi sitten,
Itävalta harkitsi joidenkin muiden maiden tavoin, että myös se vaatisi Kreikalta lainavakuuksia Suomen tapaan.
Nyt, kun Espanjan tukirahoituksen vakuudellisuudesta väännetään taas kättä, Itävalta ei enää edes harkitse vakuuksia Espanjalta.
– Näin on, Itävallan valtiovarainministeri
Maria Fekter vahvistaa ykskantaan tiedottajansa välityksellä
Taloussanomille.
– Itävalta harkitsi vakuuksien vaatimista Kreikalta. Kun sitten ehdot olivat selvillä, totesimme sen [vakuudet] kertakaikkisen epähoukuttelevaksi, koska maat, jotka vaativat vakuuksia, joutuvat maksamaan korkean hinnan, ministerin tiedottaja
Gregor Schütze sanoo.
Schützen mukaan pitää lisäksi harkita, "haittaavatko vakuudet kansallisia uudistusohjelmia, mikä puolestaan vaarantaisi niiden koko tarkoituksen".
– Jos uudistusohjelma kaatuisi, se tulisi euroalueelle hyvin kalliiksi. Vakuussumma olisi vain pisara budjetissa tässä mielessä.
Vaikka Itävallan kerrottiin pohtineen vakuusasiaa, maa kääntyi Suomen Kreikka-vakuusneuvotteluiden yhteydessä arvostelemaan järjestelyä ongelmalliseksi.
Uutistoimisto
Bloombergin mukaan
Fekter sanoi viime vuoden loppukesästä, että Suomen toiminta voi räjäyttää koko pelastuspaketin.
Eurojohtajat päättivät viime viikolla, että Espanjan pankkeja voidaan tukea suoraan EU:n kriisirahastojen kautta. Tukirahoitus kanavoitaisiin ensin väliaikaisen kriisirahaston (ERVV) kautta, ja siirrettäisiin myöhemmin pysyvälle vakausmekanismille (EVM).
Suomi on kertonut neuvottelevansa Espanjan kanssa vakuuksista lainoille, jotka myönnetään ERVV:n kautta. Valtionneuvoston EU-sihteeristö piti
raportissaan mahdollisena, että jotkut muutkin maat pyytäisivät vakuuksia.
Yle Uutisten tietojen mukaan ainakin Hollanti olisi Suomen kanssa samoilla linjoilla vakuuskysymyksessä.