Historiallinen käänne: EKP laski koron ennätysalas

Uutistoimisto Bloombergin 63 ekonomistin kyselyssä 48 ekonomistia odotti juuri neljännesprosenttiyksikön suuruista koronlaskua. Kymmenen ekonomistia ennakoi ohjauskoron pysyvän ennallaan tasan yhdessä prosentissa. Viisi ekonomistia odotti puolestaan koron puolittamista 0,50 prosenttiin.

Lisätoimenpiteenä pankki laski myös talletuskorkonsa tänään 0,25 prosentista nollaan. Myös maksuvalmiusluoton korko laskee 0,25 prosenttiyksiköllä 1,50 prosenttiin. Molemmat muutokset tulevat voimaan ensi viikon keskiviikkona.

Euroalueen taloustilanteen dramaattinen heikentyminen sai EKP:n laskemaan ohjauskorkoaan viime vuoden lopulla sekä marras- että joulukuussa 0,25 prosenttiyksikköä kerrallaan. EKP on turvautunut myös erityisrahoitusoperaatioihin pankkien ja talouden tukemiseksi.

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi jo edellisen, kesäkuun alussa pidetyn neuvoston rahapoliittisen kokouksen yhteydessä, että monet neuvoston jäsenet kannattivat koron laskua. EKP jätti tällöin ohjauskorkonsa odotetusti ennalleen yhteen prosenttiin, vaikka markkinoilla oli jonkin verran odotuksia myös koronlaskun suuntaan.

Tehtyä koronlaskua puoltavat euroalueen synkentyneet talousnäkymät. Heinäkuun alussa julkistettujen tietojen mukaan euroalueen työttömyys suureni toukokuussa vuotta aikaisemmasta ja nousi uuteen ennätykseen. EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan työttömyys kohosi 11,1 prosenttiin. Työttömiä oli euroalueella lähes 18 miljoonaa.

Teollisuustuotanto on hidastunut kevään ja kesän mittaan eri puolilla Eurooppaa, myös talousveturi Saksassa. Tilanne on kehittynyt heikompaan suuntaan Kreikan epävarmuuden ja Espanjan pankkikriisin johdosta. Kriisimaiden korot ovat kivunneet ja yhteisvaluutta euron arvo on heikentynyt. Euroalueen talous ei vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvanut ollenkaan.

Samaan aikaan inflaationäkymät ovat muuttuneet maltillisemmiksi talouskasvun hidastuessa, mikä lisää keskuspankin liikkumavaraa. Euroalueen vuosi-inflaatio pysyi kesäkuussa toukokuun tasolla ja on siten alimmillaan helmikuun 2011 jälkeen, mutta kuitenkin selvästi keskuspankin kahden prosentin tavoitekaton tavoitteen yläpuolella.

Draghi arvioi kesäkuun kokouksen yhteydessä inflaation painuvan alle kahteen prosenttiin ensi vuoden alussa talouskasvun pysyessä vaisuna.