Yhtiö myi kaikkiaan 83,7 miljoonaa matkapuhelinta, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tammi-maaliskuusta myynti kasvoi yhden prosentin.
Älypuhelimia Nokia myi 10,2 miljoonaa kappaletta, jossa on laskua peräti 39 prosenttia viime vuoden huhti-kesäkuusta. Edellisestä neljänneksestä myynti supistui 14 prosenttia.
Peruspuhelinten myynti oli 73,5 miljoonaa kappaletta. Vuodentakaisesta tuli kasvua kaksi prosenttia. Tammi-maaliskuusta myynti lisääntyi neljä prosenttia.
Älypuhelinten alamäki
johtuu Symbianista
Nokian mukaan älypuhelinten kappalemääräisen myynnin lasku huhti-kesäkuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna johtui edelleen kilpailevien älypuhelinalustojen voimakkaasta vedosta suhteessa yhtiön Symbian-laitteisiin. Tätä tasoitti osin neljän miljoonan Lumia-älypuhelimen myynti.
Älypuhelinten kappalemääräinen myynti laski yhtiön mukaan huhti-kesäkuussa merkittävästi kaikilla alueilla vuodentakaiseen verrattuna lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.
– Pohjois-Amerikassa Symbian-laitteiden kappalemääräisen myynnin nopeaa laskua enemmän kuin tasoitti Lumia-älypuhelinten myynti mukaan lukien AT&T:n kautta myytävä Nokia Lumia 900 ja T-Mobilen kautta myytävä Nokia Lumia 710, Nokian tiedotteessa sanottiin.
Tammi-maaliskuuhun verrattuna älypuhelinmyynnin laskun kerrottiin johtuvan ensisijaisesti Symbian-laitteiden myynnin laskusta kaikilla alueilla. Nokian mukaan myös tätä enemmän kuin tasoitti Lumia -laitteiden kappalemääräisen myynnin kasvu. Lumian myynti laajentui alueellisesti Kiinaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
Kilpailijoilla parempi valikoima
"älypuhelin-tyyppisiä" peruspuhelimia
Nokian peruspuhelinten kappalemääräisen myynnin kasvu vuodentakaiseen verrattuna johtui yhtiön mukaan ensisijaisesti sen uusimpien, alle 50 euron hintaan myytävien peruspuhelinten, kuten Nokia 100- ja Nokia 101 -puhelinten, myynnin ylösajon jatkumisesta.
– Korkeamman hintaluokan matkapuhelimien myyntiin vaikutti kuitenkin kielteisesti kilpailu edullisemman hintaluokan älypuhelimissa ja kilpailu niiden kilpailijoiden taholta, jotka tarjoavat laajemman peruspuhelinvalikoiman, mukaan lukien älypuhelintyyppisen käyttäjäkokemuksen, kuten täysin kosketusnäytölliset puhelimet, tiedotteessa sanotaan.
Tammi-maaliskuuhun verrattuna peruspuhelimien huhti-kesäkuun myynnin kasvun kerrottiin johtuvan niin ikään yhtiön uusimpien alle 50 euroon hintaan myytävien peruspuhelinten edelleen jatkuneesta myynnin ylösajosta.
Korkeamman hintaluokan peruspuhelimien kappalemääräinen myynti pysyi huhti-kesäkuussa suunnilleen tammi-maaliskuun tasolla.
– Myyntikanavan varastotasot pysyivät suunnilleen samana toisen vuosineljänneksen lopussa edellisen vuosineljänneksen loppuun verrattuna. Toisen neljänneksen lopussa myyntikanavan varastotasot olivat normaalin 4-6 viikon vaihteluvälin yläpäässä, mutta laitteiden kappalemäärällä mitattuna myyntikanavan varastotasot laskivat hieman edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, Nokian tulostiedotteessa sanottiin.
Älypuhelinten
keskihinta valopilkkuna
Erityisesti älypuhelinten myynnin lasku kalvaa Nokiaa. Luvuista on kuitenkin nähtävissä kaksi valopilkkua.
Ensinnäkin myyntiluvut eivät olleet aivan niin synkät kuin pelättiin. Tämä kertoo
Taloussanomien haastatteleman analyytikon mukaan siitä, että Nokian alamäkeä älypuhelimissa on liioiteltu.
Lisäksi Nokia onnistui nostamaan älypuhelinten keskihintaa hieman 151 euroon. Vuotta aiemmin keskihinta oli 141 euroa ja tammi-maaliskuussa 143 euroa.
Matkapuhelinten kappalemääräinen myyntihinta laski 23 prosenttia eli 48 euroon viime vuoden vastaavan ajan 62 eurosta. Edellisellä neljänneksellä keskihinta oli 51 euroa.
Peruspuhelinten keskihinta laski 31 euroon vuotta aiemmasta 36 eurosta. Tammi-maaliskuussa peruspuhelinten keskihinta oli 33 euroa.
Uusimmat uutiset
