Keskiluokan sijoitustoimintaa: vanhemmat ostavat opiskelupaikkakunnalle muuttavalle lapselleen asunnon, jossa tuore opiskelija voi viettää opiskeluvuodet. Vanhemmat kerryttävät varallisuuttaan, lapsi säästää vuokrakuluissa.
Harvalla vanhemmalla on kuitenkaan varaa tähän ilman lainaa. Kun taloudellinen epävarmuus kasvaa, lainanottohalukkuus laskee. Nyt euroalue on matkalla taantumaan. Se näkyy myös keskiluokan sijoitustoiminnassa.
Tilastot eivät asiaa mittaa, mutta kiinteistönvälitysyhtiö Kiinteistömaailman toimitusjohtaja
Tommi Rytkönen kertoo, että tänä vuonna vanhemmat ovat ostaneet sijoitusasuntoja lapsilleen aiempia vuosia vähemmän.
– Tuntuma on, että vanhemmat ovat aiempia vuosia varovaisempia ostamaan asuntoja opiskelija-asuntokäyttöön, erityisesti lainarahaa käyttäen, Rytkönen sanoo
Taloussanomille.
Soittokierros suurten opiskelijakaupunkien kiinteistönvälittäjille tukee Rytkösen analyysia, mutta paikallisia eroja löytyy.
Tuttavaperheet ostavat
asunnot päikseen
SKV Kiinteistönvälityksen paikallisjohtaja
Pirkko Paatelo sanoo Turusta, että vanhemmat ostavat edelleen sijoitusasuntoja, mutta kauppojen määrät ovat vähenemässä.
– Se oli nähtävissä jo viime vuonna, Paatelo kertoo Turun tilanteesta.
Hänen mukaansa usein menetellään niin, että kaksi tuttavaperhettä ostaa kaksi sijoitusasuntoa. Perheiden lapset muuttavat asuntoihin päittäin. Perheiden näkökulmasta järjestelyn etu on se, että
lapset saavat asumislisän osana opintotukea. Jos he asuisivat omien vanhempiensa omistamassa asunnossa, heillä olisi oikeus asumislisään vain alennettuna.
Paatelon mukaan trendinä myös on, että nuoret ostavat muutaman opiskeluvuoden jälkeen itse yksiön tai kaksion.
– Opiskelu yliopistossa, esimerkiksi lääkiksessä tai kauppakorkeakoulussa, kestää vuosia. Sitten maksetaan vain korkoja ja haetaan pitkän ajan arvonnousua, hän kertoo.
Paatelon mukaan kyseessä on yleistyvä trendi, erityisesti asuntosäästöpalkkiotilit eli asp-tilit ovat vauhdittaneet opiskelijoiden asuntokauppoja.
Oulussa pärjätään
vuokra-asunnoilla
– Täällä ilmiö ei ole ollut merkittävä koskaan. Se koskee yksittäisiä kauppoja, Oulun Huoneistokeskuksen myyntijohtaja
Hannu Hietala kertoo.
Näin ollen vanhempien lapsilleen ostamien asuntojen määrä ei ole tänä vuonna kasvanut tai supistunut viime vuonna.
– Oulussa on opiskelijoille vuokra-asuntoja niin hyvin tarjolla, että vanhemmat eivät osta asuntoja, vaan vuokraavat, Hietala sanoo.
Oulun ydinkeskustan yksiöt ja kaksiot ovat sen sijaan käyneet hyvin kaupaksi, sijoituskäyttöön. Hinnat ovat nousussa ja kysyntä huipussa, Hietala kertoo tilanteesta.
– Pörssi ja korot ovat mitä ovat, niin sijoittajat laittavat rahansa kiinteään omaisuuteen eli kasvukeskusten ydinkeskustan pieniin asuntoihin, mutta ei niitä lapsille osteta vaan normaalisti sijoitusasunnoiksi.
Kiinteistömaailman Rytkönen tunnistaa tilanteen.
– Jos rahaa on, herkkyys tehdä sijoitusasuntohankintoja on ehkä lisääntynyt.
Jyväskylässä ostetaan
uusia kaksioita
Jyväskylä on Suomen suurin opiskelijakaupunki, kun verrataan opiskelijoiden määrää paikkakunnan koko väkilukuun. Paljon opiskelijoita tarkoittaa paljon kysyntää pienille asunnoille sekä vuokra- että omistuspuolella.
Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja
Janne Särkän mukaan vuokramarkkinoiden tilanne on Jyväskylässä ollut perinteisesti "ahdas". Viime vuosina tilanne on muuttunut, kun suomalaisten varallisuus on kasvanut.
– Yhä useammin Jyväskylässä opintonsa aloittavan tai vuoden opiskelleen ja vuokra-asunnon kanssa painineen nuoren vanhemmat tekevät päätöksen, että lapsen opiskeluaikainen asuminen turvataan, Särkkä kertoo.
– Kun esimerkiksi kymmenen vuotta sitten opiskelijalle ostettiin yksiö ydinkeskustasta, nyt ostetaan usein tilavampi asunto, joka on uusi. Ennen kaikkea halutaan luoda omalle lapselle mahdollisen turvalliset, kodinomaiset, viihtyisät puitteet viiden vuoden opiskeluajalle.
Särkän mukaan vanhempien lapsilleen ostamien asuntojen määrä on kasvanut pitkään, mutta tänä vuonna voidaan nähdä jonkinlaista hyytymistä. Yleisesti asunnonostajat harkitsevat kauppoja pidempään, ja tämä voi näkyä myös sijoitusasuntokaupoissa.
– Ylipäätään kotitaloudet harkitsevat investointeja pidempään.
Keskiluokan sijoitustoiminta
siirtynyt ylemmälle keskiluokalle
Finanssikriisi ja eurokriisi ovat näkyneet Tampereen asuntomarkkinoilla. Vielä vuosina 2005–2006 vanhemmat ostivat lapsilleen asunnon opiskeluajaksi selvästi useammin, kuin nykyään Kiinteistömaailma Tampere Hämeenkatu 9 toimitusjohtaja
Jouni Perttala kertoo.
– Jonkin verran tehdään edelleen kauppaa, mutta se on selkeästi vähäisempää kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten, Perttala sanoo.
Kaupan väheneminen on muuttanut myös ostajakuntaa. Nykyään yhä harvempi ostaja tarvitsee lainarahaa asunnonostoon, Perttala kertoo. Lapsella ostettava asunto saattaa löytyä ydinkeskustasta, ja ne ovat laadultaan hyviä.
Perttalan mielestä yksiöiden ja kaksioiden hintataso on Tampereella niin korkea, että pienemmältä paikkakunnalta kotoisin olevan opiskelijan vanhemmilla ei ole varaa sellaisiin summiin. Keskiluokan sijoitustoiminnasta on tullut ylemmän keskiluokan sijoitustoimintaa.
Vuokra-asuntoja
ei riitä
Huoneistoketjun varatoimitusjohtaja
Jarmo Vainioniemi Helsingistä allekirjoittaa Perttalan havainnot. Hänen mukaansa asuntosijoittajien joukko on supistunut, kun yhä harvempi käyttää lainarahaa sijoitusasunnon ostamiseen.
Tämä on karsinut joukosta pois monet lapsilleen opiskelija-asunnon hankintaa suunnitelleet.
– Näppituntuma on, että näitä olisi vähemmän kuin aiemmin Helsingissä, Vainioniemi sanoo.
Opiskeluvuoden alku näkyy kuitenkin Helsingissä kysyntäpiikkinä asuntomarkkinoilla. Elo–syyskuussa yksiöiden ja kaksioiden kysyntä kasvaa myös koko maassa, koska vuokramarkkinat ovat surkealla tolalla korkeakoulupaikkakunnilla.
Opiskelijoille ei riitä vuokrattavia opiskelija-asuntoja, ja yksityisillä markkinoilla vuokrat ovat pilvissä. Tällöin vanhemmat saattavat nähdä kelpo vaihtoehdoksi ostaa lapselleen asunnon.
– Nythän ovat ne viikot, jolloin vuokra-asuntojen tarjonta ei vastaa yliopistokaupungeissa kysyntää, Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Rytkönen sanoo.
– Nimenomaan elokuun yksiöiden ja kaksioiden kauppamäärissä näkyy voimakas piikki vuosina 2011, 2010 ja 2009.
Sydänkesästä elokuuhun kauppamäärät kasvavat tyypillisesti 15 prosenttia vuosittain, Rytkönen kertoo. Kasvu on merkittävä, koska tarjonta ei paisu kysynnän tavoin. Kysyntäpiikin seurauksena keskineliöhinnat nousevat elokuussa.
Tänä vuonna kysyntäpiikki on kuitenkin jonkin verran pienempi kuin mitä on totuttu näkemään, Rytkönen sanoo.
Uusimmat uutiset
