Valmistuvaa it-insinööriä ei nyt naurata

Nokia ilmoitti kesäkuussa vähentävänsä Suomessa 3700 työpaikkaa. Luvut ovat kesän mittaan paikkakuntakohtaisesti tarkentuneet – eivät kuitenkaan alakanttiin. Esimerkiksi Oulussa odotettiin 500 työpaikan vähennystä, mutta lopputulos oli 700 työpaikkaa.

Uuden Insinööriliiton UIL:n puheenjohtajan Pertti Porokarin mukaan ala ei pysty nopeasti työllistämään kasvavaa työttömien joukkoa ilman, että Suomeen tulisi joku iso toimija. Pienten yritysten panos ei siihen yksin riitä. 

– Se on niin järkyttävän suuri luku, että se ei ihan äkkiä sula tänne, sanoo Porokari.

Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen katsoo Nokia-potkuja Oulun seudun näkökulmasta.

–  Ne 700, jotka nyt Oulussa vapautuvat työmarkkinoille, tulevat varmasti vaikeuttamaan lähitulevaisuudessa vastavalmistuneiden työnsaantimahdollisuuksia.

AMK-insinööri
pulassa

Lajunen arvelee, että Nokian irtisanomiset vaikuttavat eniten AMK-tutkinnon suorittaneisiin. Hän perustelee sitä sillä, että insinöörien ammattikorkeakoulutuksessa on ollut ylitarjontaa.

Insinöörien työttömyysluvut nousivat huippuunsa vuonna 2010. Tuolloin työttömiä insinöörejä oli vajaa viisituhatta ja diplomi-insinöörejä runsaat kaksituhatta. Viime vuonna työttömyysluvut hieman vähenivät. Insinöörejä (ei sisällä diplomi-insinöörejä) oli työttöminä runsaat 4300. Tänä vuonna tammi–kesäkuussa työttömiä insinöörejä oli keskimäärin 4244.

Sama suunta on ollut myös tietoliikenne- ja tietotekniikkainsinöörien työttömyysluvuissa. Vielä vuonna 2008 työttömänä olevien AMK- ja opistotason tietoliikenne- ja tietotekniikkainsinöörien määrä oli runsaat 500 eli alle puolet vuoden 2010 määrästä.

Viime vuonna tilanne helpottui ja työttömien määrä laski. Tämän vuoden kesäkuussa työttömiä oli 978. (Katso taulukko jutun lopusta).

"Tarvitaan nopeita
liikkeitä"

Porokarin mukaan koulutuspoliittinen tilanne on kestämätön. Hänen mielestään nyt olisi korkea aika tehdä nopea karsinta AMK-tietotekniikkainsinöörien aloituspaikoista. 

– Ei tilanne voi olla se, että koulutetaan neljä vuotta, sitten saadaan paperit koulusta ja seuraavaksi joudutaankin muuntokoulutukseen, Porokari sanoo.

Viime vuonna tietotekniikan AMK-insinöörien aloituspaikkoja oli 2004 eli yli sata enemmän kuin vuonna 2010. Kaikkiaan AMK-insinöörien aloituspaikkoja oli 9877, määrä ei juuri ole vähentynyt muutaman viime vuoden aikana.

Tietotekniikan ja tietoliikenteen diplomi-insinöörien aloituspaikkoja oli puolestaan viime vuonna 462, toissa vuonna 201 ja vuonna 2009 paikkoja oli yhteensä 466.

Porokarin mukaan AMK-insinöörejä valmistuu eri aloilta aivan liikaa. Vähennystarve olisi hänen mukaansa 30 prosenttia kautta linjan.

– Tässä on valitettavasti pelattu aluepolitiikalla.

"Harkitse
alanvaihtoa"

Aloittavalle tai opintojensa alkuvaiheessa olevalle tietotekniikkainsinööriopiskelijalle Porokari antaa neuvon:

– Ei kannata panikoida, mutta kannattaisi harkita, olisiko alanvaihto parempi tehdä nyt, eikä pakon edessä. Vielä ei tulisi katkoksia työuraan.

Porokarin mukaan on kyseenalainen kehitys, että Suomessa olisi suuret reservit työttömiä alan insinöörejä.Tämä voisi johtaa polkuhinnoitteluun it-alan työpaikoissa.

"Pidemmällä aikavälillä
paremmat näkymät"

Työnantajapuolen edustajan, Teknologiateollisuuden toimitusjohtajan Jorma Turusen mukaan tilanne voi olla parempi pidemmällä aikavälillä.

– Nokia on julkistanut merkittävät irtisanomiset. Olemme välitilassa. Alla on kuitenkin kasvava ohjelmistoteollisuus. Kaikkia ei pystytä tietenkään heti työllistämään, mutta pidemmällä tähtäimellä näkymät ovat ihan positiiviset.

Kartoituksen mukaan ohjelmistoteollisuus kasvaa tasaisesti seitsemän prosenttia vuodessa ja suhdannekyselyn mukaan ICT-toimiala on kasvanut kahdeksan prosenttia vuodessa.

Alan ammattilaisten työllistymistä auttaa Turusen mukaan myös Nokian Bridge-ohjelma. Toinen apu on teollisuuden rakennemuutos, jonka kautta ohjelmisto-osaamiselle löytyy käyttöä perinteisemmilläkin teollisuudenaloilla. Perinteiset alat kun kehittävät softaosaamiseen nojaavia palvelutuotteita ja uutta ansaintalogiikkaa. Esimerkkeinä hän mainitsee älyn lisäämisen työstökoneisiin ja kaivosteollisuuden prosessilaitteisiin.

Oulussa
suunnitelmat valmiina

Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan edelliset Nokian irtisanomiset eivät juuri näkyneet yliopistolla koulutustarpeen lisääntymisenä. Irtisanotut saivat hyvin töitä alan muista yrityksistä.

Nyt uudet isot irtisanomiset tulivat varsin pian vanhojen perään. Tilanne ei nyt tule olemaan yhtä helppo. 1300 nokialaisesta Ouluun jää vain 500.

– 700 työntekijää vapautuu Nokialta ja alihankkijoilta arviolta noin 300, eli yhteismäärä on 1000 Oulun seudulla. Kaupunki, ELY-keskus ja yliopisto ovat  ryhtyneet erityistoimiin.

Lajusen mukaan sähkö- ja tietotekniikan diplomi-insinöörien koulutuspaikkoja on vähennetty 50 ensi vuoden alusta. Paikkoja on myös vähennetty jo aiemmin.

Yliopisto on yhteistyössä Nokian Bridge-ohjelman kanssa ja se on valmistautunut tarjoamaan irtisanottaville koulutus-, tutkimus- tai jatkokoulutusmahdollisuuksia.

– Niille, jotka haluavat vaihtaa alaa, olemme varautuneet erikoistumis-, täydennys- ja muuntokoulutukseen, sanoo Lajunen.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi 90-luvulla yliopisto muuntokoulutti kone- ja rakennustekniikan insinöörejä it-insinööreiksi. Tämän taustan omaaville voidaan antaa jatkoerikoistumiskoulutus esimerkiksi rakennustekniikkaan, ympäristötekniikkaan tai kaivosalalle.

Pohjois-Suomessa kaivosala on kasvuala, joten yliopistolla on kaivosalalle erikoistumisohjelma ja se on pystyttämässä kaivosalan insinööri- ja maisteriohjelmaa. Ylikouluttamiseen ei haluta ryhtyä.

Nokialta vapautuvia johtajiakin yliopistossa on mietitty. Heille voisi Lajusen mukaan tarjota tuotantotalouden puolelta koulutusta.