Ruokaa halutaan leipäjonoihin yhä enemmän

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n mukaan Suomen ruokakaupoissa syntyy vuosittain enimmillään jopa 75 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokahävikkiä.

Myynnistä poistettavat syömäkelpoiset elintarvikkeet ovat pääosin leivonnaisia ja tuoretuotteita kuten vihanneksia. Suurin osa hävikistä päätyy jätteeksi, ja vain osa jaetaan hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta ruoka-apua tarvitseville.

– Hyväntekeväisyyttä tehdään niissä raameissa missä voidaan. Niin paljon annetaan kuin ruuanjakajat haluavat, HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki kertoo.

Ruoka-apua kuitenkin kysytään yhä enemmän ainakin HOK-Elannon myymälöistä. Kattilamäen mukaan ruokalahjoitusten kysynnän nousu kertoo osaltaan taloustilanteesta.

– Hyväntekeväisyysjärjestöt haluaisivat laajentaa lahjoitettavien elintarvikkeiden skaalaa. Elintarvikkeen turvallisuudesta on kuitenkin pidettävä tarkasti huoli myös elintarvikkeiden päätyessä leipäjonoon.

Aiheesta on tänä vuonna käyty maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta keskusteluja kauppojen, ravintoloiden ja Eviran kanssa. Hyväntekeväisyyden tehostamiseen on tahtotilaa.  

Luotettavuus
tärkeää

Ruokalahjoituksissa yhteistyökumppaneiden luotettavuus on ensiarvoisen tärkeää. Kaupan on oltava varma siitä, että tuotteet todella päätyvät hyväntekeväisyyteen, eivätkä esimerkiksi osaksi järjestön tai yrityksen liiketoimintaa.

Pienillä paikkakunnilla yhteistyökumppanit tunnetaan hyvin, mutta suuremmissa kaupungeissa kauppojen on syytä varmistaa ruoka-avun pyytäjän luotettavuus.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY välittää pääkaupunkiseudun luotettavien elintarvikeapua antavien hyväntekeväisyysjärjestöjen yhteystietoja.

Toinen kysymys on elintarviketurvallisuus. Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtajan Veli-Mikko Niemen mukaan muutamia epäselviä kysymyksiä on.

– Keskustelua on käyty muun muassa siitä, saavatko hyväntekeväisyysjärjestöt pakastaa parasta ennen -päiväyksen omaavia tuotteita ja jakaa leipäjonoissa myöhemmin, Niemi kertoo.

Elintarvikkeiden turvallisuus on Niemen mielestä ensiarvoisen tärkeää, mutta tarkoista päiväyssäännöistä voitaisiin hänen mukaansa hieman joustaa, kun kysymyksessä on voittoa tavoittelematon toiminta.

– EU-tasollakin mietitään parhaillaan ruuan suuntaamista yhä tehokkaammin hyväntekeväisyyteen. Yksi kysymys on tiukkojen turvallisuusvaatimusten löystäminen. Monet elintarvikkeet ovat päiväyksienkin jälkeen syömäkelpoisia, Niemi toteaa.

Eviralta tulossa
uusi ohjeistus

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira valmistelee uutta ohjetta kauppojen myynnistä poistettavien elintarvikkeiden lahjoittamisesta hyväntekeväisyyteen.

– Ideatasolla olemme käyneet läpi kaikenlaisia keinoja ruuan saamiseksi paremmin sitä tarvitseville. Suuri osa ideoista on ainakin toistaiseksi elintarvikelainsäädännön vastaisia, ohjetta valmisteleva Mia Piipari kertoo Evirasta.

Piipari tarkoittaa tuotteiden päiväyksiä koskevia sääntöjä, joita Eviran mielestä tulisi voida soveltaa elintarvikkeissa tapauskohtaisesti.

– Emme tietenkään tahdo joustaa hygieniassa tai turvallisuudessa. Tuotteen turvallisuus ja syömäkelpoisuus tarkastettaisiin, mutta päiväyksestä voitaisiin joustaa.

Evira on pohtinut valmistelussa myös byrokratian karsimista järjestöjä koskevissa vaatimuksissa.

– Omavalvonnan vaatimuksista tulisi voida joustaa, ja vähäriskisiä tuotteita kuten leipää jakavien ei mielestämme tarvitsisi tehdä maksullista elintarvikeilmoitusta lainsäätäjälle. Kylmätuotteita jakavien on pidettävä huoli kylmäketjun katkeamattomuudesta, Piipari valottaa.  

HSY on lisäksi valmistellut kaupoille uuden "Parhaat käytännöt kaupassa" -tarkistuslistan. 

HSY neuvoo ehkäisemään elintarvikejätettä muun muassa kehottamalla kauppoja myymään vanhenevat tuotteet ajoissa alennettuun hintaan, selvittämään aktiivisesti elintarvikkeiden lahjoitusmahdollisuuksia ja miettimään kannattaisiko tuotevalikoimasta karsia tarpeettomat rinnakkaistuotteet.